Kesälomaa odotellessa…

Eskarin kesäloma on jo aivan oven takana, joten olemme viettäneet viimeiset viikot kesä-teeman parissa. Olemme myös harjoitelleet tulevaa koulun alkua varten opiskelua koulun rytmissä oppi- ja välitunteineen. Yhteinen teema on usein ollut juuri kesä, jota olemme käsitelleet eri oppiaineiden ”tunneilla”…

1.Äidinkieli

Kesälomani

Viimeisen äidinkielen kokoontumisen teemana oli kesäloma. Ensin kuitenkin leikimme alkuverryttelyksi väriä, jossa leikkijät ovat tuoleilla piirissä yhtä lukuunottamatta. Keskellä oleva huutaa joko jonkun värin, jolloin kyseistä väriä vaatteistaan löytävän pitää vaihtaa paikkaa tai ”väriympyrä”, jolloin kaikkien on vaihdettava paikkaa. Huutaja yrittää löytää itselleen paikan piiristä ja ilman tuolia jäänyt on uusi huutaja.

image

Tästä jatkoimme pareittain keskustellen siitä, mitä aikoisimme tehdä kesälomalla. Jokainen sai kertoa parilleen suunnitelmansa tai haaveensa kesäloman suhteen. Pienen hetken rupattelun jälkeen parit esittelivät muille toistensa suunnitelmat ja toiveet.

image

Kesäloma-bingo tehtävässä toimimme edelleen pareittain. Meille jo tutussa tehtävässä oli tällä kertaa luvassa kesään liittyviä kahden sanan lauseita, joihin bingo-ruudukosta löytyi aina sopiva kuva. Lauseet oli kirjoitettu lapuille, jotka oli piilotettu luokkaan ja käytävään. Meidän piti etsiä laput ja kirjoittaa oikea lause oikean kuvan kohdalle. Esim. mansikan kuvan alapuolelle oli etsittävä lause ”Maistan mansikkaa.” Tehtävä oli suoritettu onnistuneesti, kun 3×3 ruudukossa olivat kaikki lauseet kohdallaan.

image image

Viimeisenä tehtävänä oli piirtää kesäinen oma kuva. Tästä taideteoksesta teimme samalla eskarikirjamme kansikuvan, joten kirjoitimme paperin yläreunaan esim. Matin eskarikirja. Ope kokosi meille kirjan muistoksi eskarivuodestamme – tässä muutaman kirjan kansi.

image

Lopuksi teimme vielä rentoutuksen pareittain siten, että toinen makasi mahallaan lattialla ja toinen kirjoitti tämän selkään hellästi kaikki muistamansa kirjaimet.

2. Liikunta

Kesäleikkejä ulkona

Säät ovat näin toukokuussa suosineet pihaliikuntaa, jota olemmekin harrastaneet pari kertaa viikossa. Kivoja pihaleikkejä ja pelejä on paljon, mutta tässä muutama meidän kokeilema versio…

Kesälomasalaatti-leikki pelasimme ensin niin, että ope toimi huutaja. Muut leikkijät olivat piirissä merkkikartion kohdalla. Ope huusi aina erilaisia kesälomaan liittyviä tekemisiä ja mikäli aikoi tehdä ko. kesäloman aikana piti vaihtaa paikkaa. Esim. jos huudettiin ”Aion syödä jäätelöä kesälomalla!”, niin niiden jotka aikoivat syödä jäätelö kesäloman aikana, piti vaihtaa paikkaa. Pelasimme tätä leikkiä myös siten, että yksi lapsista jäi keskelle huutajaksi.

image

Kuka pelkää kesämiestä -leikki oli muunnos monelle tutusta pelistä, jossa yksi on keskellä ”kesämiehenä” ja muiden tehtävä on päästä leikkialueen toisesta päästä toiseen ilman, että ”kesämies” saa kosketettua. Mikäli ”kesämies” sai jonkun kiinni, niin muuttui tämän apulaiseksi ”ottamaan aurinkoa” maahan. Samalla apulaiset yrittivät kurkottelemalla ottaa muita kiinni.

image

Leikimme myös Jaffapalloa, jossa tarvitsimme 4-6 häntäpalloa. Pelin tavoitteena oli polttaa toisia heittämällä häntäpalloa hartioiden alapuolelle. Osumasta polttaja vaihtui. Polttaja ei saanut liikkua pallo kädessä.

image

Jäätelökone-leikki olikin monelle meistä tuttu. Ensin valitaan esim. kolme jäätelömakua, joiden mukaan leikkijät jaetaan ryhmiin. Yksi toimii alueen keskellä huutajana. Hänen tehtävänsä on huutaa joku näistä mauista, jolloin heidän on lähdettävä liikkeelle kohti alueen toista päätyä. Keskellä oleva yrittää taas ottaa heitä kiinni. Mikäli tämä onnistuu, joutuu jäätelökoneen osaksi kurkottelemalla ottamaan muita kiinni. Mikäli hippa huutaa: ”Jäätelökone!”, on kaikkien lähdettävä liikkeelle. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

Mustikat ja mansikat -leikki oli teemaan sopiva muunnos Revot ja rastaat -leikistä. Siinä kaksi joukkuetta oli vastakkain ja open huutojen mukaan yrittivät ottaa toisiaan kiinni ennen turva-aluetta. Jos ope huusi: ”Mustikat”, niin mustikoiden oli juostava karkuun. Mansikoiden kiinniottamat mustikat muuttuivat mansikoiksi jne.

Ihanaa kesäherkkua mansikkaa odotellessa leikimme myös Mansikkamaito-leikkiä, jossa ope piilotti pihalle punaisen merkkikartion (=mansikka) ja valkoisen merkkikartion (=maito). Tällä aikaa muut leikkijät olivat esim. seinää vasten silmät kiinni. Kun ope huusi ”mansikkamaitoa”, sai lähteä etsimään merkkikartoita. Leikissä voidaan myös kilpailla, niin että mansikan löytäjä saa kaksi pistettä ja maidon löytäjä yhden.

Pihaseikkailua

Pihaseikkailun teemana oli tänä vuonna ”Unelmien liikuntapäivä”. Koko perheen voimin kiersimmekin liikunnallisia toimintarasteja koulun pihalla. Monipuolisen liikunnan lomassa saimme käydä tankkaamassa kioskilla herkkuja ja mehua. Aurinkoinen sää, kivat liikuntatehtävät, hyvä tunnelma ja hieman musiikkia saivat aikaan ihan mukavan tapahtuman. Leikimme mm. Sateenkaarta leikkivarjolla…

image

miekkailua…

image

Tarkkuusheitto reikälakanalla…

image

Hyttysen pistoa…

image

Superpotkuja…

image

Pihaseikkailun materiaalit löytyvät Valon sivuilta, täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu

3. Käsityöt

Kuulapeli sadepäivien iloksi

Suomen kesään mahtuu usein myös sateisia päiviä, jolloin meidän on joskus vaikea keksiä tekemistä. Silloin voimme kaivaa esiin vaikka kuulapelin, jonka nikkaroimme ihan itse. Monelle teknisen työn luokka oli aika jännä paikka, mutta pienen totuttelun jälkeen sahat, vasarat ja viilat pysyivät mukavasti kädessä. Lähes koko peli syntyi ns. jätemateriaalista, sillä laudat olivat jämäpätkiä ja pelin ”esteet” etsimme kässän luokan roskiksesta. Uusia materiaaleja olivat vain naulat ja villalanka.

Ensimmäinen työvaihe kuulapelissä oli mittaaminen. Mitan, suorakulman ja lyijykynän avulla merkitsimme 15 cm. kohdalle viivan sahaamista varten. Sahaamiseen käytimme selkäsahaa, jota opimme pienien alkuvaikeuksien jälkeen käyttämään aika hyvin.

Sen jälkeen kun peli oli sahattu, aloimme pyöristää sen kulmia viilalla ja lopuksi hiekkapaperilla hiomalla.

image

Seuraavassa työvaiheessa naulasimme vasaralla 4 pikkunaulaa pelilaudan kulmiin. Tämän jälkeen lisäsimme vielä toiset 4 naulaa, yhden jokaiselle pelin sivulle. Tämän jälkeen tehtävänä oli kierittää villalankaa naulojen ympärille useampi kierros, ettei kuula karkaa pelistä.

image

Lopuksi saimme suunnitella pelilaudan keskelle esteitä pikkunauloista tai pienistä puupalikoista. Sitten vaan pelaamaan!

image

4. Matematiikka

Kesäpäivän metsämatikkaa

Koulun lähellä, metsän reunassa, on otollinen paikka käydä miniretkellä. Muutamana kesäisenä toukokuun päivänä suuntasimme siis metsikköön, jossa teimme lähinnä matematiikkaan liittyviä harjoituksia ja leikkejä.

Ensin metsään päästyämme leikimme Kamera-leikkiä pareittain. Toinen pareista laittoi silmät kiinni ja toinen ohjasi häntä olkapäistä johonkin kohtaan metsässä. Sopivan kohdan löydettyään hän painaa ”kameraa” olkapäästä, jolloin tämä saa avata silmänsä muutaman sekunnin ajan. ”Kamera” ottaa kuvan ja painaa mieleensä maiseman. Tämän jälkeen hänet talutetaan takaisin lähtöpisteeseen, jossa ”kamera” kertoo ottamastaan kuvasta. Lopuksi palataan sen maiseman kohdalle, jossa kuva otettiin.

image

Toisessa paritehtävässä kuljetaan samalla tavalla kuin Kamera-leikissä, mutta tällä kertaa ”sokean” taluttaja kertoo valitsemastaan paikasta ja siitä, mitä kohteessa näkyy ylhäällä, alhaalla, vasemmalla ja oikealla. Tämän jälkeen sokea saa avata silmänsä ja todeta pitikö taluttajan kuvaus paikkansa.

image

Kertasimme metsässä myös lukumääriä 1-10. Aloitimme etsimällä puihin kiinnitettyjä lukukortteja. Aina kun löysi jonkun kortin, piti kyseinen luku painaa mieleensä ja tulla asettamaan alustansa päälle yhtä monta kiveä tai keppiä.

image image

Leikimme myös pareittain Muki-peliä, jossa ensin keräsimme 5 pientä kiveä tai käpyä. Kivet pantiin kertakäyttömukiin. Parit asettuivat vastakkain ja laittoivat mukinsa selän taakse. Ope laski aina kolmeen, jolloin parit ottivat mukista x määrän kiviä (1, 2, 3, 4 tai 5) ja vertailivat lukumääriä keskenään. Mikäli kiviä oli parin kanssa yhtä monta sai pisteen.

image

Lopuksi teimme pienenä kisana Matikkaa ulkona luonnossa -materiaaleista löytyviä ”Salainen pussi” tehtäväkortteja. Teimme tehtäviä pareittain ja nopeimmin tehtävän oikein suorittanut pari sai aina pisteen.

image image

Tehtävät löytyvät Hyvinkään kaupungin sivuilta täältä: http://www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/muu-koulutus/matematiikkaaluonnossa/materiaalit/

Näin vain eskarivuosi alkaa lähentyä loppuaan. Viimeinen viikko on enää edessä ja oikeastaan homma on kevätjuhlia ja todistusten jakoa vaille valmis. On siis aika kiittää kaikkia tätä blogia seuranneita – ehkä nähdään taas ensi syksynä.

On aika ottaa iisisti, chillaillaan siis koko kesä!! ☀️☀️

Eikä unohdeta kavereitakaan! Tämän myötä toivotamme Hyvää Kesää!

Oudot aakkoset – B, C, F, G, Q, W, X, Z

Aloitimme vierasperäisiin kirjaimiin tutustumisen muutamalla lämmittelyleikillä. Hulla Bulla -leikissä valitsimme ensin kaksi Hulla Bullaa, joista toinen sai pienen pehmeän pallon ja toinen ison jumppapallon. Hulla Bullan tehtävänä oli palloa vierittämällä osua muihin leikkijöihin. Muut taas yrittivät parhaansa mukaan väistellä palloja. Kahden pallon käyttö toi haastetta havainnoitiin ja lisää säpinää peliin.

image

Hulla Bullasta jatkoimme kirjan pariin… Aino Havukaisen ja Sami Toivosen riemastuttavassa Tatun ja Patun Oudot aakkoset -kirjassa käydään läpi kaikki kirjaimet huumorin ja Tatun ja Patun hieman outojen silmälasien läpi. Kirjassa esitellään myös Outolan oma kirjain. Luimme tällä kertaa kirjasta vain kohdat, joissa käsiteltiin vierasperäisiä kirjaimia.

Aino Havukainen Ð Sami Toivonen Tatun ja Patun oudot aakkoset JŠrisyttŠviŠ paljastuksia Outolan poikien vauhdikkaan elŠmŠn varrelta! Tatu ja Patu lšytŠvŠt ullakolta laatikon, joka pursuaa vanhoja valokuvia ja muistoja vuosien varrelta. Laatikko on todellinen runsaudensarvi: siellŠ on lomakuvia Barbadokselta, otos curling-kerhon discosta ja JŠrvenpŠŠn joulumarkkinoilta. Pojat ovat pŠŠtyneet myyntiluettelon mainoskuviin ja sanomalehden uutiskuvaan. Laatikon kŠtkšistŠ lšytyy myšs Patun pieleen mennyt poseeraus passikuva-automaatissa. Mukana on myšs aiemmista seikkailuista tuttuja tilanteita, kuten ryhmŠkuva pŠivŠkoti Esikosta tai dokumentaarinen kuvasarja siitŠ, mitŠ tapahtui, kun Tatu ja Patu olivat Veeran kanssa rantapiknikillŠ. Laatikon pohjimmaisena on kuva poikien synnyinpaikasta Outolasta. Mutta harmin paikka: kuva on pahasti kŠrsinytÉ Aino Havukaisen ja Sami Toivosen suursuosioon nousseiden kuvakirjojen menestystarina huipentui, kun Tatun ja Patun Suomi palkittiin Finlandia Juniorilla vuonna 2007. TekijŠpari on saanut myšs Rudolf Koivu -palkinnon 2001, Kaarina Helakisa -palkinnon 2006, ja Tatu ja Patu HelsingissŠ ylsi Finlandia Junior -ehdokkaaksi 2003. Maineikkaat Outolan pojat seikkailevat myšs kirjoissa Tatun ja Patun outo unikirja, Tatu ja Patu tyšn touhussa, Tatun ja Patun oudot kojeet, Tatu ja Patu pŠivŠkodissa sekŠ neljŠssŠ Veera-kirjassa. TekijŠt ovat julkaisseet myšs kaksi albumillista aikuisille suunnattua Himaset-sarjakuvaa. 32 sivua / 230 x 290 mm / NelivŠrinen kuvitus / L 84.2 978-951-1-23687-0 Julkaisuaika 10/2009

Tatun ja Patun innoittamina leikimme outoa tuolileikkiä, jossa teimme kaksi vastakkaista riviä tuoleista. Menimme tuoleille istumaan ja ope kuiskasi vuorotellen riveille, millaisella tuolilla he istuvat. Toinen tuolirivi toimi yleisönä ja yritti arvata, mitä tuolilla oli. Tässä erilaisia vaihtoehtoja:

  • tuoli on liukas
  • tuoli on kuuma
  • tuoli on kylmä
  • tuolilla on nasta
  • tuolilla on liimaa
  • tuoli on pompputuoli

Voit itse keksiä lisää, jos haluat!!

Seuraavaksi jatkoimme taas vierasperäisten kirjainten parissa, kun leikimme tuttua noppapeliä. Taskunopan eri sivuille oli kirjoitettu sanojen alkutavuja ja meidän piti keksiä niihin sopia sanoja. Alkutavut oli poimittu Oudot aakkoset -kirjassa esiintyneistä sanoista, mikä helpotti urakkaamme.

image

Bingo-tehtävässä oli tällä kertaa luvassa, yllätys, yllätys, vierasperäisillä kirjaimilla alkavia sanoja. Saimme pareittain tehtäväksemme etsiä luokasta ja käytävästä sanakortteja, joita vastaava kuva oli bingoruudukossa.

image

Kirjoitimme aina oikean sanan oikean kuvan kohdalle – kunnes koko ruudukko oli täynnä. Hienosti selvisimme aika vaikeistakin sanoista ja osasimme päätellä tai lukea, mihin mikäkin sana piti kirjoittaa.

imageimage

Nyt jäljellä oli enää kirjainmuotojen opettelu. Teimme harjoituksia ensin pareittain Molla ABC-pelillä ja sitten liitutaululle suureen kokoon. Lopuksi jokainen teki omaan vihkoonsa kirjainmuotoja. Ensin isommat kirjaimet jokaisesta ja sitten vielä yhden rivin vähän pienempänä…

image image

Nyt on meidän seikkailut kirjainten parissa ohi… Aakkoset ovat tulleet meille tutuiksi, joten tästä on mukava jatkaa kouluun!

Äidille ❤️

Ä niin kuin Äiti

Tulevan äitienpäivän teemalla aloitimme tutustumisen Ä-kirjaimeen lämmittelyleikillä. Äidin hillopurkki -leikissä valitsimme yhden osallistujan, joka meni toiseen päähän luokkaa kuin muut leikkijät. Tämä kuiskasi opelle mikä hillopurkki äidillä oli, esim. lakka, mansikka tai mustikka. Muiden tehtävänä oli tämän jälkeen huutaa eri hillojen nimiä, kunnes kuuluu oikea hillo. Tällöin hippa lähtee ottamaan muita kiinni. Ensimmäisenä kiinnijäänyt oli uusi hippa. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

imageimage

Kun olimme lämmitelleet hyvin leikkimällä, ope sanoi, että on aika hieman loruilla. Tällä kertaa runot olivat Marsa Pihlajan kirjasta Äiti, josta ope oli valinnut kuusi lorua… Heitimme noppaa vuorotellen ja lausuimme open kanssa runoja. Tässä muutama mukana ollut runot, loput voit lukea Pihlajan kirjoittamasta ja Katri Kirkkopellon kivasti kuvittamasta kirjasta.

aiti

”Äiti on lähellä, lämmin on syli. Ja vaikka katsoisi kuinka kauas avaruuden yli, ei kukaan voi olla niin hellä ja soma kuin lapsen äiti ikioma!”

”Äidin mielestä pyykkipäivä on päivistä parhain, etenkin jos nousee aamulla varhain. – Niinpä meidän lakanat, paidat, pyyhkeet ja sukat tuoksuvat narulta poimittaessa raikkailta kuin kukat! Hiirikin äidistä mallia ottaa, sillä hiiriemonkin pesue vaatteita aikalailla sottaa!”

Runojen ja nopanheiton jälkeen palasimme leikin pariin, kun äiti oli nukahtanut hillopurkin viereen. Musiikin soidessa ja äidin nukkuessa yksi leikkijöistä kävi nappaamassa hillopurkin (esim. pieni pyyhekuminpala) ja piilotti sen nyrkkinsä sisään. Kun musiikki lakkasi muut leikkijät istuivat tuoleille ja laittoivat kätensä selän taa. Tämän jälkeen äiti heräsi ja lähti kiertämään leikkijöitä silmiin katsoen, yrittäen löytää hillopurkkivarkaan. Mikäli kenenkään pokka ei pettänyt tai varas ei muuten selvinnyt, niin seuraavaksi ”äiti” kiersi leikkijät läpi siten, että nämä laittoivat nyrkit eteensä. Yleensä tässä vaiheessa varas löytyi ja leikki aloitettiin uudestaan.

image image

Ekan tunnin lopuksi ope luki Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston kirjoittamasta Lasten omasta vuosikirjasta äitienpäivään liittyvän tarinan. Hannan äitienpäivälahja -kertomus oli tosi hauska ja ihana.

1415281369_lasten_oma_vuosikirja

Toisella tunnilla keskityimme Ä-kirjaimeen tutustumiseen. Ope kertoi, että leikitään Ä-kirjaimeen, tavuihin ja sanoihin liittyviä leikkejä – me olimme aika innoissamme. Pääsanat-leikissä jokainen sai otsaansa Ä-kirjaimia sisältävän sanan. Jokainen sai myös listan, jossa oli kaikkien lasten nimet ja sanalista kaikista leikissä mukana olevista sanoista. Tavoitteena oli etsiä mitä sana oli kenelläkin ja yhdistää listalla olevat nimet oikeaan sanaan viivalla…

image

image

Seuraavaksi pääsimme tutumman leikin pariin, kun pelasimme Onko meistä sanaksi-leikkiä. Tällä kertaa mukana oli Ä-kirjaimella alkavia kaksitavuisia sanoja. Alkutavukortit jaettiin luokassa tuoleilla istuville. Puolet leikkijöistä taas meni käytävään ja heille annettiin sanojen lopputavut. Kävimme vuorotellen kysymässä ja etsimässä oikeita sanoja. Mikäli oikeaa paria ei löytynyt, piti poistua takaisin käytävään eri liikkumistavoilla.

image

Tämä leikki löytyy Lukuja liikkuen ja tavuja touhuten -kirjasta, joka sisältää paljon toiminnallisia harjoituksia matematiikkaan ja äidinkieleen.

lukuja_liikkuen_tavuja_touhuten-logo

Viimeisenä tehtävänä oli vihkotyö ja äitienpäivärunon keksiminen. Vihkoihin teimme tutusti Ä-kirjaimen suureen kokoon ja harjoittelimme kirjainta myös useamman rivin lisää. Piirsimme myös kuvan unelmien äitienpäivästä. Runoihin keksimme kolme omaa äitiä kuvaavaa sanaa (adjektiivia). Runot liitettiin myöhemmin äitienpäiväkortteihin.

image image image image image image image image

Onnea äiti!

Äidille itsetehdyt lahjat ovat varmasti mieleisiä. Onnittelujen kera päätimmekin antaa äideille lahjan, jossa olimme tehneet kaiken itse. Massasta valmistimme äidille rintaneulan muotin avulla. Värit suunnittelimme ja maalasimme äidin lempisävyjen mukaan. Näin hienoja äidin rintaneuloista tuli…

image

Seuraavaksi valmistimme äidille kortin. Valitsimme pöllö tai lintu aiheista. Värit jokainen sai valita itse. Hellyyttävistä korteista, joissa äiti ja lapsi halaavat, tuli tosi kivoja…

image

Kirjoitimme kortteihin onnittelut äidille ja lisäsimme puhtaaksi kirjoittamamme runot niihin. Runojen fontin saimme myös valita itse.

Lopuksi vielä vähän taittelua. Rintaneulaa varten tarvitsimme rasian, joka syntyi paperiarkista taittelemalla.

image image

Kortit sujautimme taas kirjekuoreen, jonka valmistimme paperiarkista yksinkertaisin taitoksin.

image

PALJON ONNEA KAIKILLE ÄIDEILLE! ???

Vappuhulinaa!

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Dinokoulu – D

Dinosaurukset yleensä kiinnostavat lapsia, joten johdatteluna D-kirjaimeen päätimme leikkiä yhdessä dinokoulua. Dinokoulussa tutustuimme dinosauruksiin ja opimme samalla D-kirjaimeen liittyviä tavuja ja sanoja. Dinokoulussa luimme, leikimme ja teimme toiminnallisia tehtäviä.

Aloitimme Dinokoulun lukemalla lasten tietokirjaa Dinosaurukset, joka sisälsi perustietoa dinosauruksista. Lähdimme siis etsimään ja tutustumaan dinoihin kirjan mukana.

dinot

Ensin kuulimme siitä, millaisia dinosaurukset olivat aikoinaan olleet – niiden värityksestä, ulkomuodosta, koosta ja ihosta. Tämän jälkeen kirjassa esiteltiin kasvinsyöjä-dinoja, joiden nimet vaativat hieman suujumppaa ennen kuin me pystyimme ne lausumaan. Sen verran vaikeita niiden nimet olivat! Siispä esiin Ville Virtahevon suu- ja kielijumppa ohjeet ja kielet kippuralle. Kielijumpan ja muuta lapsen puheen kehitykseen liittyvää materiaalia löydät ainakin Maija-Leena Hakamon Puhekuplia -kirjasta.

puhe

Naaman lihakset vetreinä aloimme lausua dinosaurusten nimiä. Ope luki nimen ja me sanoimme huudahtaen perässä…

Brachiosaurus!

Saurolophus!

Diplodovus!

Triceratops!

Dinot tunnetusti munivat munia, joista pikkudinosaurukset kuoriutuivat. Niinpä me leikimme dinosaurus discoa, jossa oli myös dinojen munia. Ensin tarvitsimme tietysti dinojen discoon sopivaa musiikkia, jota löysimme tietenkin Hevisaurukselta – Dinosaurusten maa -biisin muodossa.

Sitten laitoimme luokan lattialle oli vanteita (=dinojen munia), joiden sisällä oli D-kirjaimella alkavia tavuja. Musiikin soidessa tanssittiin tai liikuttiin eri tavoin ja musiikin tauotessa ope huusi jonkun ”munien” sisällä olevista tavuista. Sitten vaan nopeasti kaikki oikean munan sisään!

image image

Seuraavaksi ope kertoi meille lihansyöjä dinosauruksista – ne olivat aika hurjia. Ennen kuin opettelimme niiden nimiä, harjoittelimme D-kieltä ja D-tavuja pareittain. Saimme nipun tavukortteja ja hernepussin. Toistimme jokaista tavua 10 hernepussin heiton ajan. Sen jälkeen sujuivat lihansyöjä dinojen nimet taas huudahtaen open mallin mukaan hienosti!

Velociraptor!

Spinosaurus!

Tyrannusaurus rex!

image image

Viimeisenä leikkinä pelasimme Kuka pelkää dinosaurusta -leikkiä. Tavoitteena oli päästä luokan päästä päähän ilman dinosauruksen kosketusta. Mikäli dino sai kiinni, jäi apuriksi, joka taas kurkottelemalla yritti saada muita leikkijöitä kiinni. Ope oli ensin alueen keskellä dinosauruksena. Liikkeelle sai lähteä ensin open huutaessa D-kirjaimella alkavan sanan. Toisella kierroksella liikkeelle lähtö tapahtui, jos kuuli sanan, jossa D-kirjain oli sanan keskellä.

Dinokoulun lopuksi tutustuimme D-kirjaimen muotoon vihkotehtävän avulla. Ensimmäiselle sivulle taiteilimme D-kirjaimen suureen kokoon. Toiselle sivulle harjoittelimme 20 hienointa D-kirjain. Kolmannelle vihkon sivulle piirsimme oman dinosauruksen.

imageimageimageimageimageimageimage

Jäätelöä, ötököitä – J, Ö

Jäätelöä – J

Kesäaikaan siirrymme eskareiden kanssa yhdessä humauksessa, kun lähdimme todellisen kesäherkun, jäätelön, pariin. Jäätelö-teema johdatteli meidät kuin huomaamatta, arvatenkin, J-kirjaimeen. Aluksi tutkimme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun oudot kojeet -kirjaa, jossa esitellään jäätelöpallopeliä.

tatunjapatunoudotkujeet

Tatun ja Patun hassun jäätelöpallopelin jälkeen leikimme Jäätelökone-leikkiä, jossa lapset jaettiin jäätelömakujen perusteella kolmeen ryhmään – esim. ”mansikat”, ”päärynät” ja ”mangot”. Luokan päädyt toimivat turva-alueina, jonne piti liikkua open huutojen mukaan. Ope toimi alueen keskellä samalla hippana. Mikäli ope huusi: ”Jäätelökone!”, oli kaikkien leikkijöiden lähdettävä liikkeelle. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi hipan apulaiseksi ottamaan muita kiinni kurkottelemalla. Leikissä liikuimme eri tavoin, esim. kinkaten, pomppien ja kyykkykävelyllä.

Seuraavaksi siirryimme testaamaan sitä, kuinka hyvin tunnemme eri jäätelömaut. Jäätelö-bingo pelissä etsimme ympäri luokkaa ja käytävää piilotettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu jätskimakuja.

image

Pareittain saimme bingo-ruudukon, jossa oli jäätelömakuja vastaavia palloja. Tavoitteena oli täyttää ruudukko yhdistämällä oikea kuva ja sana. Jäätelötuotteita löydät mm. täältä: https://www.pingviini.fi/tuotteet/

image

Jäätelöstä mieleemme tuli vähitellen myös J-kirjain. Jättinoppa -leikissä oli tällä kertaa mukana J-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja yritimme keksiä nopan osoittamalla tavulla alkavia sanoja… Lähemmin J-kirjaimeen tutustuimme pistetyöskentelyn parissa.

Kirjaimen piirtäminen

J-kirjaimen muotoa harjoittelimme tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla. Lisäksi kirjaimia piirrettiin taululle suureen kokoon ja monistetehtävässä pieneen kokoon.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Alkuäännettä opettelimme tunnistamaan rakentamalla jätsitötteröitä J-, K-, V-vohveleihin. Jäätelöpalloissa oli kuvia, joita vastaavien sanojen alkuäänne oli joko J, K tai V. Hienosti osasimme toimia jäätelökioskilla ja saimme alkuäänteet selvittyä…

image

Toisessa jäätelöaiheissa tehtävässä kertasimme aiemmin tutuksi tulleet jätskimaut. Kuva jäätelöpallosta ja kirjoitettu jäätelömaku muodostivat parin.

image

Irtokirjaimista muodostetusta J-Ä-Ä-T-E-L-Ö-A-N-N-O-S sanasta tehtävänämme oli rakentaa uusia sanoja. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta muutamia sanoja saimme kuitenkin muodostettua. Uudet sanat kirjoitimme paperille.

image

Ristinollaa pelasimme äänteillä, tavuilla tai sanoilla. Tavoitteena oli lukea oikein 3×3 ruudukon äänne, tavu tai sana ja saada pelikiekko kyseiseen ruutuun. Kolmen suora pystyyn, vaakaan tai vinottain tiesi pelin voittoa.

Vihkotyö

Lopuksi teimme vihkoihin J-kirjaimia. Ensin piirsimme kirjaimuodon suureen kookoon, sitten liimasimme moniste-tehtävän. Seuraavalle sivulle piirsimme tai kirjoitimme kolme J-kirjaimella alkavaa sanaa. Sitten saimme vielä suunnitella unelmien jäätelöannoksen viimeiselle sivulle.

image image imageimage image image image image

Ötököitä – Ö

Kesään kuuluvat myös ötökät ja kesäaikaan siirtymisen kunniaksi jatkoimme siis ihanien tai kamalien ötököiden parissa. Aloitimme aiheeseen tutustumisen loruilemalla ja liikkumalla.

”Hämä-hämähäkki kiipes langalle.  Tuli sade rankka hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.”

”Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Ahkerasti aina työssä ahertaa. Kohta on valmis keko komea. Muura-muurahainen kortta kuljettaa.”

”Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaa. Heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan. Heinä-heinäsirkko soittaa viuluaan.”

”Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä isäs, äitis keittää siulle oikein hyvää puuroo.”

Nämä monille tutut lorut lausuimme istuen kuiskaamalla ja sormenpäillä lattiaan naputtaen. Seuraavaksi menimme kyykkyyn ja taputimme kämmenillä lattiaa lausumisen rytmissä. Lopuksi loruttelimme runot samalla hyppien rytmissä.

Ötökän metsästyksessä pääsimme tutustumaan erilaisiin ötököihin. Loruista tuttujen leppäkertun, hämähäkin, heinäsirkan ja muurahaisen lisäksi löysimme ainakin ampiaisen… Etsimme ja kirjoitimme siis 3×3 ruudukon ötökkä kuvien viereen ympäri luokkaan piilotettujen sanalapuista oikeat ötököiden nimet.

image image

Ötökät johdattelivat meidät Ö-kirjaimen pariin. Ensin harjoittelimme piirissä kirjaimen piirtämistä. Edellä olevan selkään sormella piirtäen syntyi 20 Ö-kirjainta.

image

Jatkoimme kirjaimesta tavuihin tuolipiiri-leikillä, joka oli sovellettu aiheseen sopivaksi. Tuoli asetettiin piiriin ja tuoleille asetettiin tavukortti. Musiikin soidessa marssimme ympäri piiriä, kunnes ope pysäytti musiikin. Silloin istuimme nopeasti vapaalle tuolille ja otimme tuolilla olevan tavukortin käteemme. Tavukortit luimme vuorotellen… Korteissa oli lyhyitä Ö-kirjaimia sisältäneitä tavuja.

image image

Musiikiksi tähän teemaan sopivat mm. Ipanapa 1 löytyvä ötökän elämää tai vaikkapa Ellan ja Aleksin Mc koppakuoriainen!

parhaat_laulut-15116792-frntlipa

Pysäkeillä tutustuimme Ö-kirjaimeen lähemmin…

Kirjaimen piirtäminen

Tavutikkaat -pelissä heitimme noppaa, johon oli kirjoittettu Ö-tavuja. Heittojen mukaan kirjoimme tavut monisteeseen oikean tikkaan kohdalle.

image

Voimapaperille, liitutaululle teimme kumpaankin Ö-kirjainta kymmenen kertaa isoon kokoon. Molla ABC-pelin avulla harjoittelimme lisää kirjaimen piirtämistä.

Äänteet, tavut ja sanat

Kala-pelissä harjoiteltiin Ö-äänteen tunnistamista. Kaloihin oli kirjoitettu sanoja, jotka joko alkoivat Ö-kirjaimella tai sisälsivät Ö-kirjaimia. Lapsi valitsi kalan ja ope luki siihen kirjoitetun sanan. Mikäli tunnisti sanan alkuäänteen, sai kalan itselleen. Jos sana ei alkanut Ö-kirjaimella tehtävä oli laskea sanassa esiintyvien Ö-kirjainten määrä.

imageimage

Ötökkäjahdissa lätkittiin paperille piirrettyjä ”koppakuoriaisia”, joissa oli Ö-kirjaimen sisältäviä tavuja. Peliä pelasimme pareittain. Ope luki tavun kortista ja oikeaa ”koppakuoriaista” nopeimmin lätkäissyt sai kortin itselleen. Lopuksi laskettiin pisteet eli korttien määrä.

image

Vihkotyö

Vihkoihin teimme ensin ison Ö-kirjaimen. Tavutikkaat -monisteen liimasimme seuraavalle sivulle ja harjoittelimme vielä 10 hienointa Ö-kirjainta. Lopuksi saimme vielä piirtää joko lempi tai inhokki ötökkämme vihkoihin.

image image image image imageimage image image image

MUKAVAA KESÄN ODOTUSTA!!

Pääsiäinen!

Pääsiäisen aikaan kuuluu paljon lapsille sopivaa ja hieman jännittävääkin tekemistä virpomisineen, suklaamunineen ja noitineen. Päätimme eskareiden kanssa tutustua pääsiäisen perinteisiin ja samalla saatoimme oppiakin jotakin hyödyllistä. Matkasimme myös pääsiäiskertomuksen keinoin 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja samoihin maisemiin ”Ylös Jerusalemiin” näytelmän mukana.

Lasten on ehkä hieman helpompi lähestyä pääsiäistä juuri tarinoiden ja niihin liittyvien, lapsille sopivien, perinteiden myötä kuin uskollisten kertomusten. Siksi toimimme pääsiäisen aikaan paljon leikkien, pelien ja ilmaisun kautta. Näin koimme ja pääsimme lähelle pääsiäisenkin yhdinsanomaa, toivoa ja iloa!

1. Virvon varvon palmusunnuntaina – V

Kohti palmusunnuntaita mentäessä lasten mieleen tulee tietenkin virpominen ja etenkin se palkka. Toki ennen palkkaa on valmistettava virpomavitsa ja opeteltava virpomaloruja… muutama noita-aiheinen loru pääsi mukaan, kun aloitimme V-kirjaimeen tutustumisen tutulla arvonta-leikillä jättinopan kanssa.

image

”Virvon varvon sinut täällä, kevätpajun oksanpäällä, kiedon valonsäteisiin, käärin tuulta purjeisiin. Tunteet suorin siloiseksi, mielen kampaan iloiseksi. Koko vuoden että jaksat – hymylläsi palkan maksat!”

”Nuhainen noita ja sen kissa, asuivat naapurissa. Se aivasti ja niisti, mutta aina kiisti tehneensä taikoja.”

”Olipa kerran pikkuinen noita-akka, ja noidalla sininen noitavakka. Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi. Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran. Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kasvoi kissa taloa suuremmaksi. Kun noita pilliä kolmesti soitti, niin uni kaikki voitti. Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.”

”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vanhasta nuoreks. Sulle vitsa, mulle palkka.”

”Virpoi varpoi tuoreeks terveeks. Lupaat sie munan kanastais, voilusikan lehmästäis, kaakun taikinastais, lupaat sie munan vai kanan?”

”Virpoi, varpoi vitsa uusi, kaunis niin kuin kukkiva kuusi. Elämän onnea toivotan sulle, parhaat lahjat annat sä mulle.”

Lorujen lausumisen jälkeen lähdimme etsimään virpomispalkkaa. Ensin meidän oli löydettävä myrkkymuna ”oikeiden” suklaamunien joukosta. Leikimme siis myrkkymuna-leikkiä V-kirjaimella alkavien tavujen avulla. Valitsimme ensin joukostamme munien kerääjän, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Sillä välin muut valitsivat pahvilautasille piirrettyjen munien ja tavujen joukosta myrkkymunan. Munien kerääjän saadessa suklaamunan, muiden tuli lukea munassa oleva tavu. Myrkkymunan osuessa kohdalle huudettiin kovaa: ”Myrkkymuna!”

image

Lisää palkkoja oli luvassa Munien etsintä -leikissä, jossa tavuarvoituksia sisältäviä munia oli piilotettu ympäri luokkaa ja käytävää. Etsimme pareittain munan ja yritimme ratkaista arvoituksen, jonka ratkaisuna oli 2-4 tavuisia V-kirjaimella alkavia sanoja. Tämän jälkeen kirjoitimme vastaukset vastauslomakkeeseen.

image image

Nyt olimme löytäneet virpomispalkan, joten oli aika siirtyä pistetyöskentelyn pariin.

Kirjaimen piirtäminen

V-kirjaimen piirtämistä harjoittelimme tutusti I-padin Molla ABC -pelillä. Lisäksi teimme kirjaimia kolmeen eri kokoon voimapaperille ja liitutaululle. Lisäksi harjoittelimme sanojen kirjoittamista tabletilla Finger paint -ohjelmalla, johon kirjoittelimme malliin mukaan V-kirjaimella alkavia sanoja. Kirjoittamista jatkettiin vielä noppapelin parissa, jossa piti kirjoittaa aina nopan silmälukua vastaava sana.

Äänteet, tavut ja sanat

Noidan hattu -pelissä saimme nostaa noidan hatuista kirjainkortteja, joista piti muodostaa tavuja. Toisessa hatussa olivat konsonantit ja toisessa vokaalit – molemmista otettiin yksi kortti…

image

Munien lätkiminen -peliä pelattiin pareittain vastakkain. Molemmille pelaajille annettiin kärpäslätkä ja kirjainkortit. Opiskelijamme Leila toimi pelin ohjaajana tuomarina sanoen äänteen, jota vastaava kirjainta pelaajien oli mahdollisimman nopeasti lätkäistävä. Nopeammalle palkinnoksi tuli munakennoon muna. Voittaja oli se pelaaja, joka ensimmäisenä sai kennon täyteen.

image

Vihkotyöskentely

Lopuksi pääsimme vihkotyöskentelyn parin. Piirsimme vihkoihin V-kirjaimen suureen kokoon, harjoittelimme 20 hienointa V-kirjainta, keksimme 3 V-kirjaimella alkavaa sanaa (piirtäen tai kirjoittaen) ja saimme suunnitella oman virpomavitsan.

image image image image

2. Liikunnallinen malkamaanantai

Pääsiäis-teemaan sopivaa liikuntaa harrastimme mankamaanantaina. Liikuntaleikit ja pelit olivat joko muokattu pääsiäisaiheeseen soveltuvaksi tai sitten ne olivat peräisin eri leikkikirjoista pääsiäiseen valmiiksi mietittyjä. Käsikirjoina sopiviin liikuntaleikkeihin toimivat mm. Hippasilla -kirja ja open oman monisteet OKL:n ajoilta.

Munanryöstö

Aloitimme rohkeasti munanryöstö -leikillä, jossa kaksi joukkuetta kisaili siitä kumman pesässä olisi enemmän munia (tennis- ja sählypalloja) leikin lopuksi. Open merkistä lähdettiin liikkeelle ja ryöstää sai yhden munan kerrallaan.

image image

Pääsiäistulva

Tähän leikkiin tarvitsimme musiikkia ja jumppapatjoja lautoiksi. Musiikin soidessa liikuimme tipun, pääsiäispupun tai pääsiäismunan tapaan open komentojen mukaan. Musiikin tauotessa piti nopeasti juosta lautalle turvaan.

image

Taikahippa

Valitsimme leikkijöiden joukosta noidan, joka lähti kosketuksellaan muuttamaan muita leikissä mukana olevia eläimiksi. Noidan piti sanoa taikasana ja kertoa miksi eläimeksi leikkijä muuttuu. Tämän jälkeen yritimme matkia kyseistä eläintä liikkein ja äännellen. Pelastaa saattoi koskettamalla ”eläintä”, jolloin tämä pääsi takaisin hippaan mukaan tai muuttui noidan kätyriksi oman valintansa mukaan.

Noidan kattila

Noidan kattila -leikkiin tarvittiin yksi noita, jonka kosketuksesta joutui noidan kattilaan keskelle salia (esim. keskiympyrään). Siellä tämän oli odotettava pelastajaa, jonka kanssa oli vielä päästä sovitulle turva-alueelle ennen kuin pääsi takaisin leikkiin mukaan. Mikäli noita sai pelastajan ja pelastettavan kiinni matkalla turvaan, joutuivat molemmat kattilaan!

Munan kuljetus

Leikimme viestileikkiä tyhjillä yllätysmunan kuorilla. Meidät jaettiin 3-4 lapsen joukkueisiin ja jokainen joukkue sai yhden yllätysmunan kuoren. Tarkoituksena oli open kertomalla tai lasten keksimällä tavalla kuljettaa muna tietyn matkan ja tuoda se seuraavalle. Mikäli muna tippui maahan, se piti nostaa ja jatkaa kuljettamista paikasta, johon se oli pudonnut.

imageimage

Munan piilotus

Munan piilotus oli koodausleikki, jossa toimimme pareittain. Toinen pareista meni seinää vasten silmät suljettuina ja toinen piilotti yllätysmunan kuoren. Tämän jälkeen piilottajan oli koodattava parinsa kätkemänsä munan luokse robottimaisilla käskyillä, esim. ”Mene neljä askelta eteenpäin”, ”Käänny oikealle”.

Tipu, kukko ja kanat

Tässä leikissä valitsimme ensin yhden tipun ja yhden kukon. Muut leikkijät menivät käsi kädessä pareittain kanoiksi ympäri salia. Sitten kukko alkoi ottaa tipua kiinni. Tipu saattoi mennä kuitenkin turvaan jonkun kanaparin luo, jolloin se kana, jolle se käänsi selkänsä muuttui tipuksi. Jos kukko sai tipun kiinni, vaihtuivat roolit.

image

3. Suuri munan metsästys tikkutiistaina

Yhdessä ykkösten kanssa matkasimme koulun saliin suureen munan metsästykseen. Kyse oli suunnistuksen, bingon ja aarteenetsintä -leikin sekoituksesta, jonka tavoitteena oli saada selville koodinasana. Koodisanan avulla taas löysimme kadonneet suklaamunat.

image image

Leikki aloitettiin muodostamalla etsintäryhmät. Jokaiseen ryhmään tuli sekä ykkösluokkalaisia että eskareita. Ryhmät saivat ison bingoruudukon, jossa oli pääsiäiseen liittyviä kuvia, johon piti etsiä ympäri salia piilotetut oikeat sanat. Ruudukon toisella puolella taas oli numeroruudukko, johon kirjoitettiin jokaisen kuvakortin vierestä löytyvä kirjain.

image image

Salissa alkoikin hirmuinen tohina, kun ryhmät lähtivät yhdessä etsimään kirjainvihjeitä ja pääsiäiseen liittyviä sanoja… Hienosti kaikki onnistuivat etsinnöissään ja palkkioksi saimme suun makeaksi suklaamunista, NAM!

image

4. Kana kot kellokeskiviikkona – K

Kellokeskiviikkona kana sanoi kot ja lähti kertomaan kuninkaalle, että taivas on putoamassa. Tämä englantilainen satu johdatteli meidät sopivasti K-kirjaimen pariin. Sadussa Kana Kot eläinystävineen matkaa siis kuninkaan luo, kunnes viekas kettu johdattaa ilkeästi koko lintu joukon kotiluolassaan olevaan kuoppaan. Henkihän siinä meni kaikilta paitsi Kanalta, joka juoksi nopeasti takaisin kotiin ja kuningas ei saanut koskaan tietää, että taivas on putoamassa… sadun löydät mm. Hanhiemon satuaarre -kirjasta.

121px-Hanhiemon_satuaarre

K-kirjaimeen lähdimme tutustumaan Kanat ja kettu -leikillä, jossa valitsimme ensin ketun, joka lähti ottamaan lapsia kiinni. Mikäli kettu sai leikkijän kiinni, tämä muuttui kanaksi, joka liikkui kyykyssä kanamaisesti ja toisteli K-äännettä. Valitsimme myös kukon, joka saattoi kosketuksellaan muuttaa kanan taas lapseksi. Leikkijät liikkuivat eri tavoin, esim. kinkaten tai tasajalkaa hyppimällä.

Toisena K-kirjaimeen johdattelevaa leikkiä leikimme taskullisella jättinopalla. Nopan taskuihin oli laitettu K-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja jokainen yritti keksiä tavulla alkavan sanan. Kaikki sanat kerättiin taululle.

image

Seuraavaksi lähdimme pysäkkityöskentelyn kautta tutustumaan lisää K-kirjaimeen…

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peli oli edelleen ahkerassa käytössä, kun harjoittelimme K-kirjaimen muotoa. Lisäksi piirsimme K:ta suureen kokoon voimapaperille ja liitutaululle.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Tällä kertaa tutustuimme K-kirjaimeen ja kertasimme aiemmin opittuja kirjaimia erilaisia pelejä pelaten. Muna-curlingissa pelattiin pareittain vastakkain. Matot merkkasivat maalialuita, joissa oli kirjaimia. Curlingia pelasimme tennispalloilla, jotka piti saada vieritettyä tarkasti jonkin kirjainmaton päälle. Mikäli tiesi kirjainta vastaavan äänteen tai yhden munan ja jos keksi kyseisellä kirjaimella alkavan sanan sai toisen pisteen.

image

Riko muna -pelissä oli yllätysmunan kuorien sisään piilotettu kirjaimia, joista muodostui K-kirjaimella alkava sana. Kun sai sanan selville, niin se tuli vielä kirjoittaa monisteeseen oikeaan kohtaan.

image

Ristinollaa pelattiin sanoilla, tavuilla tai äänteillä. Pelialustana toimi 3×3 ruudukko, jossa oli joko eri kirjaimia, K-kirjaimella alkavia tavuja tai K-kirjaimella alkavia sanoja. Pari valitsi tasolleen sopivan alustan ja mikäli tunnisti tai osasi lukea ruudussa olevan äänteen, tavun tai sanan sai laittaa pelikiekon sen päälle. Voittaja oli se pelaaja, joka sai suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinottain.

image

4. Ylös Jerusalemiin kiirastorstaina

risti

Kiirastorstaina matkasimme ylös Jerusalemiin yhdessä koululaisten kanssa. Perinteinen pääsiäisvaellus oli tällä kertaa rakennettu perinteiseksi näytelmäksi koulumme saliin. Pienimmille katsojille pääsiäisen tapahtumissa riitti ihmeteltävää, mutta hienosti me eskarilaisetkin jatkoimme kuunnella ja katsella kertomusta. Alla oleva kuva on Lappeenranna ev. lut. seurakuntien sivuilta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylös Jerusalemiin on Lauritsalan seurakunnan näytelmä, jossa avataan 2000 vuoden takaisen pääsiäisviikon tapahtumia. Ääneen pääsevät tapahtumia todistaneet ja niihin vaikuttaneet ihmiset. Itse Jeesusta näytelmässä ei kuitenkaan näy, vaan Hänen tarinaansa tarkastellaan aikalaisten ja silminnäkijöiden näkökulmasta. Tästä pääset Lappeenrannan ev. lut. seurakuntien sivuille: http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi

5. Pitkäperjantai, lankalauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä lomaa!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Talven taikaa

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Ruusunen, Tuhkimo, Lumikki – R, T, L

Tutustuimme perinteisten satujen ja prinsessojen kautta uusiin kirjaimiin, nimittäin R-, T- ja L-kirjaimiin, prinsessojen mukaan. Satuihin yhdistelimme leikkejä, draamaa, tehtäviä ja pistetyöskentelyä. Kaikkia meitä lapsia ja aikuisia eivät välttämättä prinsessat kiinnosta, mutta yllättäen kaikki olivat innokkaita osallistumaan lähes koko teemajakson ajan. Sadut ja leikki vain veivät mennessään…

1.Ruusunen

satuaarre

Alkuun luimme Prinsessojen satuaarre -kirjasta Grimmin sadun prinsessa Ruusunen. Kuultuamme sadun kertaalleen open lukemana, kertasimme sen pääkohdat keskustelemalla. Tämän jälkeen työskentelimme pareittain prinsessa Ruusunen -tarinasta koostetun kuvasarjan parissa. Kerroimme vuorotellen toisillemme sadun vielä kerran kuvien avulla.

image

Jatkoimme aiheeseen syventymistä leikkimällä ja laulamalla tutun ”Prinsessa Ruusunen” laululeikin. Valitsimme Ruususen, noidan ja prinssin, muiden leikkijöiden asettuessa prinsessan ympärille piiriin muuriksi. Ehdimme leikkiä ja laulaa ”Prinsessa Ruususen” muutaman kerran.

”Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa…

Ja linnan muurit kohoaa…

Vuos’ sadan nukkuu Ruusunen…

Vaan prinssi uljas avun tuo…

Hän rientää kauniin Ruusun luo…

Heräjä Ruusu kaunoinen…

Nyt tanssikaamme laulellen…”

Laulun jälkeen otimme esiin haltijan tai noidan taikasauvan (eli oman sormen) ja teimme ensin ilmaan 10 isoa R-kirjainta mallin mukaan. Tämän jälkeen ”taikasauva” käytettiin myös pareittain – R-kirjaimia tehtiin kaverin selkään toiset kymmenen kappaletta.

Seuraavaksi oli aika siirtyä R-kirjain harjoitteluun pysäkkitehtävien parissa…

Kirjaimen piirtäminen

Harjoittelimme R-kirjaimen piirtämistä Ipadin avulla sekä Molla ABC -peliä pelaamalla että Finger -paint piirrosohjelmalla, jossa voi piirtää sormella helposti eri kokoisia kirjaimia ja pyyhkiä ne halutessaan myös  pois kätevästi. Lisäksi jokainen piirsi pienille leselautasille 20 R-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Äänne-kirjain vastaavuutta harjoittelimme marmorisilla prinsessa kirjaimilla. Peliä pelattiin pareittain, vastaavasti kuin myrkkysieni-peliä, jossa toinen valitsee myrkkysienen ja toinen tulee niitä keräämään tietämättä, mikä sieni on valittu myrkkysieneksi. Nyt vain sienien tilalla oli kirjaimia, joita keräämään tulleen pelaajan oli aina sanottava keräämänsä kirjainta vastaava äänne.

image

Kirjoittamista ja ”lukemista” harjoittelimme monistetehtävässä, jossa tuli ensin etsiä kaikki R-kirjaimella alkavat sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa sekä piirtää kolme sanaa oman valintansa mukaan.

image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirsimme ensin R-kirjaimen muodon suureen kokoon ja harjoittelimme vielä 10-15 kirjainta lisää hieman pienempänä. Seuraavalle sivulle piirsimme kuvan Ruususen tornihuoneesta, josta löytyi ainakin ruusuköynnös, rukki, rasia ja Ruusunen itse nukkumassa sata vuotista untaan lattialla.

image image

image image

2. Tuhkimo

Seuraavana prinsessana oli vuorossa Tuhkimo lasikenkineen ja kurpitsavaunuineen. Käytimme open johdolla käsikirjana Terhi Martinez-Abarcan ja Riikka Nurmen Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! -kirjaa, josta löytyy paljon materiaalia 1-7-vuotiaiden draamakasvatukseen.

draama

Alkukoukkuna luimme Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta kohdan, jossa ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet kiusaavat ja pilkkavat Lumikkia. Tähän liittyen pelasimme Pääsenkö piiriin -leikkiä, jonka kautta voi käsitellä kiusaamista syvemmin. Leikissä valitaan 2-3 leikkijää, jotka menevät muiden muodostaman piirin ulkopuolelle. Piirissä olevien lasten tehtävänä on estää ulkopuolella olevia pääsemästä piirin sisälle. Leikki vaikeutuu huomattavasti, jos jää yksin piirin ulkopuolelle…

image

Jatkoimme Tuhkimo -sadun parissa kuuntelemalla tarinaa eteenpäin, kuinka Tuhkimo saa kuulla Prinssin järjestämistä tanssiaisista ja kuinka hyvä haltija päättää auttaa Tuhkimoa pääsemään tanssiaisiin. Haltijan taikoihin liittyen teimme mekin kirjaintaikojamme hippaleikin muodossa. Valitsimme yhden joukostamme haltijaksi, jonka taikasauvan kosketuksesta muuttui T-kirjaimeksi ja alkoi toistaa T-äännettä. Pelastaa saattoi halaamalla. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

Tuhkimo -satu jatkui taas leikin jälkeen. Tarinassa Tuhkimon lasikenkä jäi linnan portaille ja prinssi lähti sitä sovittamaan. Äitipuoli lukitsi Tuhkimon tornihuoneeseen, kun Hovimarsalkka saapui sovittamaan kenkää Tuhkimon sisarpuolille. Niinpä mekin leikimme Avaimen piilotusta, jossa kuten Tuhkimossakin pienet hiiret lähtevät etsimään ”ilkeän” open piilottamaa avainta. Koko hiirijoukko eli me lapset menimme siis luokan ulkopuolelle hetkeksi, kun ope piilotti avaimen jonnekin luokkaan. Vihjeeksi saimme joko ”torni”, ”vaunut” tai ”lasikenkä”, sen mukaan mille korkeudelle avain oli piilotettu.

Jännitys kohosi sopivasti, kunnes hiiret sadussakin löysivät tornin avaimen ja Tuhkimo pääsi sovittamaan lasikenkäänsä. Mekin riisuimme sisätossumme ja -kenkämme piirin keskelle ja niiden järjestystä sekoitettiin meidän ollessa sokkoina. Sitten meidän piti tunnustelemalla löytää omat tossut. Lopuksi Tuhkimo sai prinssinsä ja keskustelimme vielä hetken siitä, miten Tuhkimoa tarinassa kohdeltiin ja oliko se mielestämme reilua.

image

Seuraavaksi siirryimme Tuhkimo -aihetta ja T-kirjainta käsittelevien tehtäväpysäkkien pariin.

Kirjaimen muoto

Tutusti aloitimme T-kirjaimeen muodon harjoittelun Molla ABC -pelillä, johon teimme Tutkimon kirjaimen eli T-kirjaimen lisäksi myös Ruususen kirjainta eli R-kirjaimen muotoa. Leseet oli tällä kertaa laitettu tarjottimelle, johon piirsimme sormella 20 upeaa T-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Käenmuna -pelissä harjoittelimme tuttuja kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä. Pareittain pelatussa pelissä toinen ajoi Tuhkimon kurpitsavaunut käenmunan eli jonkun kirjaimen päälle. Sillä välin toinen leikkijä sulki silmänsä. Sitten hänen piti päätellä, minkä kirjaimen päällä vaunut oikein olivat ja harjoitella kyseistä kirjainta vastaavaa äännettä 5 kertaa.

image

Kadonneet sanat -leikissä ympäri luokkaa oli levitetty Tuhkimo -satuun liittyviä sanoja, jotka lasten piti käydä etsimässä ja ”lukemassa”. Sanalaput olivat teksti seinään päin ja niitä ei saanut viedä pöydän ääreen, jossa sana tuli kirjoittaa monisteeseen. Näin pääsimme harjoittelemaan muistamista, lukemista ja kirjoittamista. Sanaa sai käydä katsomassa uudestaan niin monta kertaa kuin tarvitsi.

image image

Kuva-sanapelissä etsimme kuva-sanapareja. Tietenkin niiden aiheet olivat paljolti poimittu Tuhkimo -sadusta ja kaikki sanat alkoivat T-kirjaimella.

image

Logico-tehtävissä etsimme oikeita alkukirjaimia ja sanoja. Tehtäviä oli tarjolla kolmea eri vaikeustasoa, joista saimme valita itselle sopivimman.

image

3. Lumikki

Lumikki -teemaa lähestyimme, kuten Tuhkimoakin, leikkien, tarinan ja draaman keinoin. Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta luimme ensin alkua, jossa Luminkin äiti kuolee ja tämä saa uuden ilkeän äitipuolen ja kuningattaren, joka kysyy taikapeliltään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Kerran kuulleessaan kuvastimelta, että Lumikki on kaunein, kuningatar suuttuu ja päättää tapattaa Lumikin. Metsästäjä ei kuitenkaan henno tappaa Lumikkia, vaan jättää tämän metsään. Niinpä mekin pimensimme luokan ja muutimme sen L-metsäksi. Valitsimme yhden Lumikiksi, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Tällä välin päätimme yhden leikkijän, joka oli jokin muu puu kuin L-puu. Kun sokkona metsään saapunut Lumikki tuli takaisin luokkaan, puut toistivat L-äännettä ja yhtä muuta äännettä. Lumikin piti etsiä kyseinen puu, joka muutaman kerran leikittyämme johdatti meidät ja Lumikin kääpiöiden tuvalle.

Lumikki söi ja joi sekä kävi kääpiön sänkyyn nukkumaan ja lopulta kuningatar sai peilinsä kautta kuulla, että Lumikki onkin elossa. Me leikimme paripeiliä, jonka kautta eläydyimme kuningattaren tunteisiin. Leikissä toinen pareista teki eri tunteisiin liittyviä ilmeitä ja toinen yritti peilin tavoin matkia niitä. Kokeilimme ilmaista iloa, surua ja vihaa, jotka olivat sadussa kuningattarelle ominaisia tunteita.

image

Surua, voi itku ja parku ?

image

Vihaa! ?

Leikimme myös kuvanveistäjä-leikkiä, jossa toimitaan myös pareittain. Toinen pareista on savea ja toinen muovaa patsaan, joka kuvaa kuningattaren tunteita, kuten vihaa, kateutta ja kiukkua.

image

Lumikki -kertomus jatkui… Kääpiöt auttoivat koditonta Lumikkia, mutta ilkeä kuningatar myrkytti omenan ja lähti kääpiöiden mökille eukoksi pukeutuneena. Kuningatar sai Lumikin syömään myrkkyomenan ja tämä vaipui kuolleena maahan. Jännityksen kohottamiseksi päätimme leikkiä Myrkkysieni -leikkiä siten, että valitsimme lattialle piirin keskelle erilaisia esineitä omeniksi. Yksi leikkijä poistui oven ulkopuolelle siksi aikaa, kun muut valitsivat esineiden joukosta myrkkyomenan. Ulkopuolella ollut leikkijä tulee sen jälkeen osoittamalla keräämään ”omenoita”, jotka laitetaan sivuun niin kauan kuin tämä osuu myrkkyomenaksi valitun tavaran kohdalle.

image

Kuuntelimme Lumikin tarinan loppuun – kääpiöt valmistuivat lasiarkun, prinssi rakastui Lumikkiin ja arkunkantajan horjahdus sai omenan palan irtoamaan Lumikin kurkusta. Lumikki virkosi ja kohta vietettiin häitä. Lopuksi teimme vielä yhden harjoituksen – seinät, jossa kuningattaren seinällä oli myrkkyomena, Lumikin seinällä kampa ja Kääpiöiden seinällä työsaapas. Meidän piti liikkua open tarinasta tekemien kysymysten mukaan kohti jonkin henkilön seinää. Tässä esimerkkikysymyksiä:

  • Kuka oli tarinassa ilkeä toiselle?
  • Kuka oli ilkeä?
  • Kuka piti Lumikista?
  • Kuka tarinan henkilö haluaisit itse olla?

Keskustelimme vastauksista ja yritimme myös perustella mielipiteitämme… Seuraavan ”oppitunnin” käytimme erilaisiin leikkihin, jotka liittyivät toisaalta Lumikki -satuun ja toisaalta L-kirjaimeen.

Aloitimme Lumikki ja L-kirjain aiheiset leikit Lumikki-bingolla. Saimme pareittain bingoalustan, jossa oli Lumikki -satuun liittyviä kuvia. Tehtävänä oli etsiä luokkaan piilotetut sanakortit ja kirjoittaa niissä olevat sanat vastaavan kuvan kohdalle bingoruudukkoon. Bingo-peli onnistui hienosti kaikilta pareilta ilman lukutaitoakin – osasimme hyvin päätellä, mitä sanakorteissa oikein luki.

image image

Lumikin myrkkyomena-leikkiä jalostimme siten, että omenoina toimivat kertakäyttölautaset, joihin oli kirjoitettu L-kirjaimeen liittyviä tavuja. Kävimme yhdessä läpi tavut, minkä yksi leikkijöistä meni luokan ulkopuolelle. Valitsimme tavujen joukosta yhden myrkkyomenan. Omenalautaset käännettiin nurinpäin. Sitten hetki sitten ulkopuolelle mennyt leikkijä tuli keräämään omenatavuja. Muut leikkijät lukivat yhteen ääneen kerääjän kääntämiä lautasia, kunnes vastaan tuli myrkkyomenaksi valittu tavu – silloin huudettiin tietenkin ”myrkkyomena!”

image

L-kirjaimeen tutustumista jatkoimme Onko meistä sanaksi -leikillä. Leikkiä leikittiin monille tutun Vettä kengässä -pelin tapaan, mutta tavuilla. Puolet ryhmästä meni sanan lopputavu mukanaan luokan ulkopuolelle ja toinen puoli jäi luokkaan alkutavukortin kanssa. Sitten luokan ulkopuolelta piti tulla vuorotellen kysymään ”Onko meistä sanaksi?” joltakin luokassa olevalta. Tämän jälkeen verrattiin tavukortteja ja mikäli niistä muodostui sana pääsi ”taivaaseen”. Jos taas sanaa ei muodostunut oli ”Vettä kengässä” ja se leikkijä jolta kysyttiin ”Onko meistä sanaksi?” sai päättää liikkumistavan, jolla kysyjä poistui luokasta.

image image

Viimeisenä Lumikkiin ja L-kirjaimeen liittyvänä tehtävä oli vihkotyö. Ensin teimme vihkoihin ison L-kirjaimen muodon, sitten harjoittelimme 15-20 L-kirjainta hieman pienempään kokoon. Seuraavalle sivulle yritimme keksiä vähintään kolme L-kirjaimella sanaa, jotka piirrettiin ja jos osasi myös kirjoitetiin vihkoon. Lumikki aiheinen värityskuva löysi tiensä viimeiselle L-kirjainta käsittelevälle vihkon sivulle.

image image image

Prinsessojen seurassa edennyt jakso sujui mukavissa merkeissä. Tekemistä ja intoa riitti! Satujen, leikkien ja tehtävien myötä tutustuimme paitsi kirjaimiin myös perinteisiin ja tunnetuimpiin Grimmin satuihin toiminnallisesti. Nyt kohti uusia satu- ja kirjainseikkailuja!

Ennen vanhaan

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

Hyvää ystävänpäivää!

Sunnuntaina vietettävää ystävänpäivää silmällä pitäen eskarilaiset tekivät viikon mittaan erilaisia harjoituksia ja leikkejä ystävä-teeman ympärillä. Ystävä- ja kaveritaidot olivat monissa toiminnallisissa tehtävissä keskeisessä roolissa. Samalla tutustuimme myös hyvin teemaan sopivasti Y-kirjaimeen sekä harjoittelimme erilaisia kädentaitoja ystävyyteen ja kaveruuteen liittyen.

1.päivä: Y niin kuin ystävä

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Y-kirjaimeen ystävä-teeman kautta. Luimme aluksi Maukan ja Väykän ”Pieni kirja ystävyydestä” sisältää ajatuksia ystävyydestä. Timo Parvelan ja Virpi Talvitien luomat kissa- ja koirahahmot pohtivat kaveruutta. Kirja sisältää lyhyitä mietelauseita, joiden avulla keskustelimme lasten kanssa niiden merkityksestä ja sanomasta sekä ystävyydestä yleensä.

maukan-ja-vaykan-pieni-kirja-ystavyydesta

Maukan ja Väykän viisauksien jälkeen loruilimme kaikumenetelmän ja nopanheiton avulla ystävyysloruja.

”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä pikkuinen lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.”

”Nalle karvatassu, vallaton ja hassu, löysi pienen sydämen, punaisen ja lämpöisen. Luokse hyvän ystävän sydämen mä lähetän, päätti pikkunalle ja kömpi peiton alle.”

”Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis, hento. Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna, sen suurempaa lahjaa ei elämä anna.”

”Niin monta pientä lintua kuin pääsi päällä lentää, niin monta sul on ystävää, vaan muista mua sentään.”

”Ystävät ovat kuin tähtiä. Vaikka et aina näe heitä, tiedät heidän olevan tuolla jossakin.”

”En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa… – sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua – paitsi ystäviä…”

Leikit

Salainen ystävä-leikissä jokainen nosti itselleen ystävän nimen sisältäneen lapun salaisuuspussista. Tehtävänä oli huomioida salaista ystävää mahdollisimman paljon koko viikon ajan kertomatta ystävälle tai kenellekään muulle ystävän nimeä. Leikissä saattoi myös yrittää hämätäolemalla ystävällinen kaikille…

Lapset arvasivat kirjan luettuaan melko pian, että tänään tutustumme Y-kirjaimeen. Niinpä leikimmekin Ystävyys-hippaa, jossa ensin valitaan hippa. Tämän kosketuksesta jää kiinni Y-kirjaimen muotoon ja hokemaan Y-äännettä (lyhyt tai pitkä). Pelastaa saattoi halaamalla.

image

Leikimme myös muutamia erilaisia ystävyyteen liittyviä leikkejä. Noppapelissä tarvittiin kaksi noppaa, jotka heitettiin yhtäaikaa. Toisessa nopassa oli ryhmän lasten nimet ja toisessa kysymyksiä, esim. lempiruoka, mieluisin harrastus, lempilaulu jne. Nopanheiton mukaan vastasimme kysymyksiin.

image

Läpsyssä leikkijät asettuivat piiriin – läpsy keskelle. Piirissä olevat huutavat jonkun leikkijän nimen ja tämän on mahdollisimman nopeasti sanottava jonkun toisen leikissä mukana olevan nimi. Läpsyn tehtävänä on läpsäistä vaahtomuovi- tai sanomalehtitötteröllä huudettua leikkijää polveen. Jos läpsy onnistuu tässä ennen kuin leikkijä keksii toisen mukana olevan nimen, läpsy vaihtuu.

image

Paikanvaihtoleikissä yksi leikkijöistä meni pois huoneesta muiden seisoessa piirissä. Tällä välin kaksi lasta vaihtoi paikkaa ja oven ulkopuolelle mennyt kutsuttiin takaisin. Tämän tehtävänä oli huomata paikkaa vaihtaneet lapset.

Pysäkkitehtävät

Jatkoimme Y-kirjaimeen tutustumista tehtäväpysäkeillä. Lapset saivat kiertää tekemässä tehtäviä haluamassaan järjestyksessä. Seuraavalle pysäkille sai mennä, mikäli vain tilaa oli.

Molla ABC pelillä harjoittelimme taas uuden kirjaimen muotoa ja oikeaa piirtämissuuntaan. Y-kirjaimen lisäksi kertauksena teimme myös M-kirjaimia, molempia viisi kertaa. Y-kirjaimen muotoa teimme myös kolmeen eri kokoon liiduilla voimapaperirullalle. Jokaisen tehtävä oli piirtää viisi isoa Y-kirjainta, viisi keskikokoista Y-kirjainta ja viisi hieman pienempää Y-kirjainta.

Kirjoittamista, äänteitä ja tavuja harjoittelimme erilaisin pelein. Ystävyys-aiheisen lauseen sanoja kirjoittelimme noppapelissä, jossa piti aina kirjoittaa nopanheiton osoittama sana.

image

image

Lautapelissä kertasimme tuttuja äänteitä ja kirjaimia. Pelasimme pareittain, joilloin toinen heitti noppaa ja eteni pelilaudalla sanoen pelinappulansa kohdalle osuneet äänteet. Toinen pelaaja laski etenemistä luvuilla nopan silmäluvun verran. Mikäli ei osannut tai muistanut äännettä, niin piti pysähtyä kyseiseen kohtaan pelilaudalla.

Ystävänpäiväajelulle lähdimme kultaisella Rolls-Roycella. Eteen tulleet äänteet, tavut sanat yritettiin lukea open avustuksella.

image

Logicot-peleissä oli tarjolla kolmea eria tasoista tehtävä, josta sai valita itselleen sopivan.

Vihkotyöskentely

Lopuksi teimme vihkoon Y-kirjainsivun, jossa harjoittelimme Y-kirjaimen muotoa eri kokoon ja teimme ystävyyteen liittyvän kuvan. Halutessaan sai myös kirjoittaa Y-kirjaimella alkavia sanoja. Viimeiselle sivulle liimasimme Maukka ja Väykkä: ”pieni kirja ystävyydestä” teoksen kansikuvan.

image image image image

2. ja 3. päivä: ystävätaitoja

Luimme viikon aikana jatkokertomuksena Timo Parvelan ja Virpi Talvitien toista ystävyysaiheista kirjaa, nimittäin ”Keinulauta” -tarinaa, jossa pieni Pii karhu etsii keinukaveria itselleen. Kirjassa Pii tekee muistikirjaansa muistiinpanoja, jotka ovat oivia havaintoja ystävyydestä. Aika ajoin pysähdyimmekin keskustelemaan Piin merkinnöistä ja ystävyydestä lasten kanssa.

keinulauta

Leikit

Leikimme ja teimme yhdessä useita harjoitteita ystävä-teemaan liittyen. Leikit sisälsivät ripauksen yhteistyötä, hyppysellisen tutustumista ja isomman annoksen ystävä- ja kaveritaitoja. Lämmittelynä toimivat hyvin hieman liikkumista sisätävät leikit, joihin liittyi hieman tutustumista ja yhteistyötä.

Zombi-leikissä seisoimme piirissä ja yksi meistä valittiin Zombiksi piirin keskelle. Zombin piti lähteä kädet edessä kulkemaan jotakuta leikkijää kohti. Tämän taas tuli mahdollisimman nopeasti huutaa jonkun toisen piirissä olevan leikkijän nimi. Mikäli Zombi ehti tätä ennen koskettamaan, vaihdettiin Zombia.

image

Toffee-leikissä olimme piirissä, käsikädessä lattialla makaamassa. Ope yrittii käydä irroittamassa otettamme jaloista vetämällä, mutta tiukasti kaverista kiinnnipitäen onnistuimme pystymään yhdessä.

Kivi-leikissä liikuttiin ensin tilassa eri liikkumistavoilla musiikin soidessa. Kun musiikki lakkasi, piti mennä kiveksi (kerälle) lattialle. Ope kävi tällä välin peittämässä yhden lapsen peitolla ja muiden tehtävä oli huomata tai arvata kuka lymyili viltin alla.

image

Kukahan täällä mahtaa lymyillä??

Leikimme myös tunnustuksia-leikkiä, jossa edelleen liikuttiin musiikin tahdissa erilaisin liikkumistavoin, kunnes musiikki lakkasi. Tällöin etsimme parin (joka kerta eri) ja vastasimme parille open esittämään kysymykseen. Kysymykset liittyivät vahvuuksiin ja ystävyyteen:

  • Mitä harrastat?
  • Missä olet hyvä?
  • Paras puolesi kaverina?
  • Kehu pariasi

Arvaa kuka on ystäväni-leikissä yksi lapsista meni huoneen ulkopuolelle ja muut päättivät joukostaan tällä ystävän. Tämän jälkeen oven taaksen mennyt leikkijä kutsuttiin takaisin ja tämän piti kyllä ja ei-kysymyksin selvittää se, kuka oli hänen ystävänsä.

Oletko ystäväni -leikissä puolet ryhmästä meni oven ulkopuolle ja puolet valitsi tästä joukosta itselleen ystävän. Sitten kävimme kysymässä vuorotelle huoneessa olevilta ”Oletko ystäväni?” Mikäli vastaus oli myönteinen ”Olen ystäväsi”, jäätiin istumaan ystävän luo, mikäli taas kielteinen ”Vettä kengässä”, kinkkasimme takaisin oven taakse. Joku saattaa tuntea tämän leikin myös nimellä ”Vettä kengässä”.

image

Kaverin etsintä -harjoituksessa valitsimme ensin kaksi lasta, jotka menivät hetkeksi käytävään. He saivat ohjeekseen kysyä tai etsiä itselleen ystävän iltapäivän leikkeihin palatessaan takaisin luokkaan. Sillä välin muut ottivat itselleen kaverin tai ystäväporukan ja alkoivat leikkiä. Tehtävänä oli olla huomioimatta kaveripyyntöjä, joita käytävässä olevat lapset heille hetken kuluttua esittäisivät. Muutaman minuutin jälkeen ope pysäytti harjoituksen ja lapset saivat kertoa tuntemuksiaan ja ajatuksiaan ulkopuolelle jättämisestä. Toisessa vaiheessa harjoitus toistettiin siten, että luokassa olevien piti olla mahdollsimman hyviä ystäviä kaverin kyselijöille.

Tehtäviä

Teimme pieniä harjoituksia, jotka hieman myös vaativat ystävätaitoja. Pareittain valmistimme ystävärannekkeet kahdesta villalangasta kierittämällä. Tämä vaati tarkkuutta, yhetistyötaitoja ja vuorovaikutusta. Ihan hienot nauhat saimmekin aikaan…

image

Ystävänpäiväkortit teimme arvotulle kaverille. Nostimme taas nimet salaisuuspussista ja tehtävänä oli siis taiteilla kortti kyseiselle kaverille.

image image

Teimme ystävästä myös muotokuvan. Kaveri istui mallina mahdollisimman paikallaan ja tehtävänä oli piirtää tarkka kasvokuva hänestä. Tässä muutama taideteos:

image image image image image

Eskarin ystävyys-viikko sujui mukavissa merkeissä. Tällä kertaa saimme yhdessä aikaan tällaisen kokonaisuuden… Tästä on hyvä lähteä ystävänpäivän viettoon. Siis OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

Maunon maja – M

Tutustuimme eskareiden kanssa seuraavaksi M-kirjaimeen, johon meidät johdatteli Katri Tapolan ja Kristiina Louhen tarina Maunon maja. Luimme ensin kirjan, jossa Mauno ystävineen ”karkaa” rakentamaan majaa metsään. Valokuvausta harrastava Mauno ottaa tilannekuvia seikkailuistaan metsässä. Maunon hauskan ja jännittävän seikkailun kertasimmekin lyhyesti kirjan kuvien avulla. Lapset saivat kertoa, mitä kullakin sivulla olevissa kuvissa tapahtuikaan.

1064_maunonmaja_2014718153925

Maunon majan innoittamina leikimme leikkiä, jossa piti keksiä mitä Maunon majasta löytyy. Istuimme piirissä ja hernepussi kiersi lapselta lapselle. Jokainen sai yrittää löytää sopivia asioita, jotka löytyisivät Maunon majasta. Ope vastasi esim. ”Maunon majasta löytyy muki.” Aika nopeasti huomasimme, että M-kirjaimella alkavat sanat kelpasivat majaan. Toisena leikkinä hieman kertasimme aiemmin opittuja konsonantteja ja M-äännettä. Ope sanoi sanan ja lasten tuli kuunnella sen alkuäännettä ja tehdä sovittu liike mahdollisimmen nopeasti. (M = kyykky, P = ponnistus ylös, H = x-hyppy, S = peppu maahan).

Tehtäväpysäkeillä keskityimme M-kirjaimen muodon piirtämiseen ja harjoitteluun. Lapset kiersivät omaan tahtiinsa näillä rasteilla:

Ipad-peli Molla ABC:llä harjoiteltiin tällä kertaa tietenkin M-kirjain 5 kertaa ja kertauksena N-kirjainta samaiset viisi kertaa. Ennen Mollaa rastilla harjoiteltiin kymmenen M-kirjainta parin selkään sormella piirtämällä ja kymmenen kertaa omaan kämmeneen.

image

Voimapaperirullalle piirsimme Maunon majasta löytyneitä asioita ja esineitä. Osatessaan ja halutessaan sai myös kirjoittaa majassa olevia asioita. Jokainen piirsi ja kirjoitti vähintään kolme M-kirjaimella alkavaa sanaa.

image

Valkoiselle paperille harjoittelimme suureen kokoon kymmenen parasta M-kirjainta. Mielestään onnistuneimman sai ympyröidä.

Liitutaululle harjoittelimme ensin kymmenen M-kirjainta liidulla piirtämällä. Tämän jälkeen pyyhimme kirjaimet pois maaleten päälle vedellä ja siveltimellä. Näin saimme mahdollisimman paljon toistoja kirjaimen muodosta.

image

Rakentelimme kirjaimia myös M-kirjaimia naruista ja hernepusseista. Valmiin kirjaimen muotoa pitkin sain myös kävellä muutamia kertoja oikeaan suuntaan tietenkin.

image image

Lopuksi jaoimme ryhmän kahteen joukkueeseen, jotka saivat yhteistyönä rakentaa majan. Kaikkea huoneesta löytyvää materiaalia kuten tyynyjä, tuoleja ja peittoja sai käyttää hyväkseen. Majan rakentamisen jälkeen jäi vielä aikaa majaleikkiin.

image

Vihkoon teimme Maunon majan, joka oli M-kirjaimen muotoinen. Majaan sisään piirsimme ja kirjoittelimme M-kirjaimella alkavia tavaroita ja henkilöitä. Seuraavalle sivulle harjoittelimme kymmenen hienointa M-kirjaimen muotoa. Lopuksi liimasimme vihkoihin vielä kuvan majaleikistämme ja kirjoitimme leikkiin osallistuneiden lasten nimiä sekä sanan MAJA.

imageimageimageimage

Huurteinen seikkailu – H

Paukkupakkasille ja talviselle säälle sopivasti lähdimme parin oppitunnin mittaiselle ”Huurteiselle seikkailulle”. Tarkoituksena oli tutustua H-kirjaimeen leikein, tarinoin ja tehtävin. Parin vuoden takaisesta elokuvasta monille tuttu satu toimi hyvin taustavoimana koko kokonaisuuden ajan.  Huurteiseen Frozen -maailmaan pääsimme mukaan kertomuken avulla. Ensin kuuntelimme Disneyn ”Huurteinen seikkailu” -kirjaa, joka kertoi meille Arendelin prinsessojen Elsan ja Annan tarinan. Kuuntelun jälkeen kertasimme yhdessä keskustellen Frozen-sadussa esiintyneet hahmot.

frozen

Johdatteluna aiheeseen katsoimme myös muutaman kohtauksen itse elokuvasta. Lauluilla on elokuvassa keskeinen rooli, joten päätimme keskittyä tähän puoleen. Tässä musiikkia elokuvasta Frozen:

Huurteinen seikkailumme jatkui yhdessä leikkien. Ensin pelasimme Huurteinen jäätelökone-leikkiä, jossa ryhmä jaettiin ensin kolmeen ryhmään, open toimiessa leikin johtajana ja hippana. Kaikkien ryhmien tehtävänä oli liikkua turvasta turvaan oikeaan aikaan. 1. ryhmän tuli liikkua kuultuaan H:lla alkavan sanan, 2. ryhmän, kun kuuli H:n sanan keskellä ja 3. ryhmä kuullessaan talveen liittyvän sanan. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi tämän apuriksi ilman liikkumista. Kokeilimme erilaisia pieneen tilaan sopivia liikkumistapoja.

Toisena pelinä oli Huurteinen tavuviesti-leikki, jossa kolme joukkuetta etsivät ensin omat tavukorttinsa ja muodostivat sitten niistä Huurteinen seikkailu -kirjasta poimittuja sanoja. Lopuksi keksityt sanat kirjoitettiin paperille.

image

Kyseessä oli hieman teeman sopivaksi muokattu versio tästä leikistä:

H-kirjaimen muotoon tutustuimme tekemällä ”taikavoimiemme” avulla huurteisia kirjaimia ensin ilmaan, sitten omaan kämmeneen ja lopuksi kaverin selkään. Sitten olimme valmiita siirtymään Huurteisten H-kirjaimien valmistukseen. Kirjaimen muoto hahmoteltiin ensin valkoisella öljypastelliliidulla akvarellipaperille. Lisäksi halutessaan sai tehdä huurteisen lumihiutaleen. Tämän jälkeen paperi laveerattiin sinisellä vesivärillä, jotta H-kirjain ja lumihiutale saatiin esiin.

image

Maalauksen kuivuessa jatkoimme vihkotyöskentelyn parissa. Harjoittelimme lisää H-kirjaimen muotoa, värittelimme teemaan sopivan kuvan ja lopulta liimasimme Huurteisen H-kirjaimemme vihkon kansikuvaksi.

imageimage

image image

Huurteisen seikkailun jatko-osassa pääsimme seikkailupysäkkien tehtävien pariin. Työskentelimme pareittain ja ratkaisimme visaisimmatkin pulmat Elsan ja Anna johdattamina.

Pelasimme lautapeliä, jossa H-kirjaimella alkavat sanat piti tavuttaa taputtamalla ja laskea tavujen määrä. Mikäli tavutus onnistui pääsi etenemään tavujen lukumäärän verran eteenpäin. Ensin maalin päässyt oli voittaja.

image

Jäätynyt kortti -peli oli muokattu versio myrkkysieni-leikistä. Toinen leikkijöistä valitsi jäätyneen kortin ja toinen keräsi kortteja samalla sanojen kortissa olevaa kirjainta vastaavan äänteen. Huurteinen seikkailu aiheiset kirjainkortit johdattelivat kertaamaan tarinan henkilöitä ja aiemmin opittuja äänteitä.

image

Kuva-sanakortti -pelissä piti yhdistää H-kirjaimella alkava kuva ja sana. Lukutaitoiset harjoittelivat sujuvampaa lukemista, lukemaan opettelevat harjoittelivat päättelytaitoja ja kirjaimia.

image

Riimiparitehtävässä saimme etsiä Elsan ja Annan sanoille oikeat parit. Etevimmät ja lukutaitoiset saattoivat kilpailla nopeudessa, mutta aivan yhtä hyvin sai keskittyä sanahahmon hahmottamiseen ja samankaltaisuuksien etsimiseen.

image

Kirjainmuotoa harjoittelimme isolle Huurteisen valkoiselle paperille sinisellä liidulla 10 kertaa. Jokainen sai ympyröidä mielestään parhaan kirjaimen. Lisäksi harjoittelimme kirjainmuotoa tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla.

image

Olga orava – O

Aloitimme eskareiden muutaman oppitunnin mittaisen sukelluksen O-kirjaimeen tutustumiseen. Johdatteluna aiheeseen lapset saivat kuulla tarinan Olga oravasta, joka lähti seikkailemaan ja etsimään metsän salaisuutta. Tämä Milla Teräksen ja Karollina Pertamon kirjoittama kirja luettiin ensin open johdolla ja sen jälkeen tiivistimme tekstin sisällön lyhyesti. Kertasimme keiden luona Olga orava oli käynyt ja millaisia metsän salaisuuksia hän oli saanut kuulla.

olga orava

Olga oravan tarinaan perehdyttyämme keksimme yhdessä mahdollisimman monta metsän eläintä ja mietimme niiden alkuäänteitä. Tämän jälkeen tehtävänä muodostaa omalla keholla yksin, ryhmässä tai pareittain open huutaman metsäneläimen alkukirjain. Viimeisenä muodostimme Oravan alkukirjaimen eli O:n ja jatkoimme tekemällä oravan muistikirjaan merkintöjä. Ensin teimme mahdollisimman isoja merkintöjä eli sormella ilmaan O-kirjaimia, sitten pienempiä kaverin selkään ja vielä pikkuisempana omaan kämmeneen. Kirjoitimme muistiin yhteensä 30 O-kirjainta.

image image

Päätimme jatkaa leikkimistä loruttelemalla nopan avulla. Lapset saivat vuorotellen heittää jättinoppaa ja arpoa open valitsemista Orava-aiheisista loruista yhdessä lausuttavan. Runoja harjoiteltiin kaiku-menetelmällä, jossa ope luki tekstiä rivi kerrallaan ja lapset toistivat. Tässä Orava-lorumme:

”Orava istuu oksalla, mietiskellen kuuta. Onkohan siellä käpyjä ja isoa tammipuuta.”

”Oravalla puussa, käpy oli suussa. Askeleita kuuli, Halli-koiraks luuli. Hyppäs männyn oksalta, loukkas pienen jalkansa sekä pitkän häntänsä.”

”Tikka puuta koputtaa. Jänis juosta loputtaa. Orava käpyä nakertaa. Myyrä kolosta kurkistaa. Kuka se tuolla tepsuttaa? En sano, arvatkaa!”

”Oravalla veitikalla hieno häntä on. Oksallansa istuu, joitain nakertaa. Puolet laittaa piiloon, suuren kiven taa.”

”Orava, orava hyppäs alas puusta. Kipitteli, kipitteli, käpy tippui suusta. Nappas kävyn suuhun ja hyppäs takas puuhun!”

”Kas kuusen latvassa oksien alla. On pesä pienoinen oravalla. Sen poikaset siinä ne leikkiä lyö ja pikku hampahin siementä syö.” 

image

Aikamme loruteltuamme siirryimme vihkotyön pariin. Ensin lapset saivat tehtäväkseen valmistaa oman Olga orava ja tälle pesän. Oravan vartalo ja pesä tehtiin pyörittämällä O-kirjaimen muotoa monta kertaa ympäri ruskealla / oranssilla liidulla ja vaalean / tumman ruskealla liidulla. Taiteilimme vielä Olga oravalle hännän ja pään, leikkasimme kaikki ”osat” irti paperista ja liimasimme vihkoon siten, että Olga orava pääsi pesäänsä. Seuraavaksi harjoittelimme vihkoihin kymmenen parasta O-kirjaimen muotoa ja teimme suurikokoisen O-kirjaimen yhdelle vihkon sivulle.

image image image image

Pysäkkitehtäviä

Lisäharjoitusta O-kirjaimeen tutustumiseen saimme tehtäväpysäkeillä. Mukana oli toki myös kertaavia toimintapisteitä, joissa muistelimme jo syksyllä opittuja kirjaimia ja äänteitä.

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peliä pelattiin jälleen kerran ahkerasti O-kirjainta piti käydä harjoittelemassa ainakin kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla piirrettiin viisi O-kirjainta.

image

Kertauksena leikittiin pareittain kirjainpeliä, jossa piti tunnustella pussissa olevia kirjaimia ja valita sieltä mieluinen / tuntemansa kirjain. Sitten kyseisen kirjaimen muoto piirrettiin parin selkään, joka piirsi sen taululle. Lopuksi tarkasteltiin, tunnistettiinko ja piirrettiinkö oikea kirjain.

image

Rakentelimme O-kirjaimia myös geolaudoille ja pistelyalustoille.

image

Tavut ja sanat

Tavuhyppyradalla piti käydä keräämässä Olga oravan käpyjä pesään. Matkalla olleet O-kirjaintavut hypittiin ja luettiin. Lyhyen ja pitkän vokaalin lisäksi tavut sisälsivät aiemmin opittujen konsonanttien (P, N, S) ja O:n yhdistelmiä.

image

Toisella pysäkillä lapset lähtivät etsimään metsän salaisuutta, joka oli kirjoitettu lapuille ympäri luokkaa. Tehtävänä oli käydä lukemassa (tai painamassa mieleensä) lapun salasana ja palata pöydän ääreen kirjoittamaan sana paperille. Salasanoina oli tietenkin O-kirjaimella alkavia sanoja.

Logico-tehtäviä teimme myös ahkerasti. Jokainen sai valita itselleen sopivan tehtävän lukutaidon mukaan. Yksi tehtävä vaati lause- ja sanatason lukemista, muissa harjoiteltiin äänteitä ja kirjaimia.

 

Back to eskari

Eskari alkoi kevätlukukauden 2016 osalta lyhyellä kahden päivän viikolla. Käytimme nämä päivät kuitenkin hyväksemme vaihtamalla lomakuulumisen, muistelemalla mennyttä joululomaa, tekemällä pieniä YYA-harjoituksia (ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa) sekä tietenkin leikkimällä joulupukin tuomilla leluilla.

Lomakuulumiset

Paikanvaihtoleikki

Istuimme piirissä tuoleilla ja leikin ohjaaja esitti väittämiä siitä, mitä olimme saattaneet tehdä lomalla, esim. ”Kävin joululomalla luistelemassa.” Mikäli oli tehnyt kyseistä asiaa lomalla, piti vaihtaa paikkaa.

Lomahaastattelu

Lomahaastattelua varten ryhmä jaettiin pareiksi, joille annettiin muutama minuutti aikaa vaihtaa lomakuulumiset. Tärkeää oli painaa mieleen, mitä toinen kertoi. Lopuksi kuulumiset vaihdettiin yhteisesti siten, että jokainen sai kertoa sen, mitä pari oli tehnyt loman aikana.

image

Joululomabingo

Jokaiselle lapselle jaettiin bingoalusta, johon oli tavoitteena kerätä mahdollisimman monta nimikirjoitusta eri kavereilta. Bingoalustan kanssa käytiin siis kiertämässä ryhmäläisten luona ja kyselemässä mitä oli tehnyt lomalla. Jos oli esim. nähnyt ilotulituksen lomalla, kirjoitti nimensä sen kuvan kohdalle.

image

Uuden vuoden selfiet

Tehtävänämme oli ottaa itsestämme leikki-selfiet eli omakuvat valmiille älypuhelinmonisteelle. Tämä tapahtui tietenkin piirtämällä. Halutessaan saattoi lisätä kuvansa taustalle ilotulituksen tai päähänsä hauskan hatun.

image image image

Snapshotit joululomasta

Piirsimme joululomastamme myös snapshotteja eli tilannekuvia. Näin pääsimme samalla muistelemaan sitä, mitä olimme eri kohdissa lomaa tehneet. Muisteltavana oli mm. 1. lomapäivän ja jouluaaton tapahtumat sekä mieluisin lahja. Näistä mielikuvista lasten tuli kehitellä yhteen kuvaan sopiva snapshot…

image image

YYA-harjoituksia

Ystävällisyys, yhteistyö ja avunanto -teemaa aloittelimme myös näin heti loman jälkeen. Näillä kokoontumiskerroilla yhdistelemme materiaali hieman eri lähteistä. Mukana on harjoituksia MLL:n ”Muumien malliin” -paketista, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. ”Muumit löydät halutessasi täältä: http://www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus/ Lisäksi tehtäviä ja leikkejä on sovellettu ”Häyjyherneitä ja lempeyslientä” kirjasta, jossa on erilaisia ideoita lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Mukana on myös Serilaisia draamaleikkejä ja -harjoituksia. Tässä ensimmäisellä harjoituskerralla käsiteltyjä aiheita ja leikkejä.

lempeys

Tutustuminen

Aloitimme leikkimällä nimi- ja tutustumisleikkejä. Ensin pelasimme kopittelua, jossa pallon kiinnisaanut pelaaja sanoi aina oman nimensä. Vaativampana versiona lisäsimme leikkiin ”vuorosanat” tähän tapaan. ”Olen _______ ja heitän pallon sinulle ______.” ”Kiitos ______ pallosta. Olen ________ ja heitän pallon sinulle _______ .” Lisäksi teimme piirissä nimi ja liike -harjoitusta, jossa piti sanoa oma nimi ja liittää siihen jokin liike. Näin jatkoimme muutaman kierroksen. Paikanvaihtoleikistä leikimme versiota, jossa piti vaihtaa paikkaa, esim. lauseen: ”Haluan tutustua ihmisiin, jotka pitävät kissoita” perusteella. Eli jos halusi tutustua tälläiseen ihmiseen, tuli etsiä uusi paikka.

Kaikki otetaan mukaan

Johdatteluna aiheeseen katsoimme ”Muumien malliin” -materiaalipaketin ensimmäisen videopätkän, jossa käsitellään leikkiä, eritoten leikkiin mukaan ottamista. Voit katsoa kaikki ”Muumien malliin” videoklipit täältä:

Tämän jälkeen keskustelimme ensin yhteisesti siitä, mitä Muumivideolla tapahtui. Kuka oli reilu ja kuka epäreilu? Pohdimme miksi muumipeikon käytös tuntui reilulta ja Haisulin epäreilulta. Mietimme myös leikkiin mukaan ottamista omasta näkökulmasta – oliko joku joskus ollut Haisuli? Miltä tuntuu jäädä leikin ulkopuolelle? Jatkoimme tysökentelyä pienryhmissä, joissa pohdimme keinoja saada kaikki halukkaan mukaan leikkiin ja keksimme kaikielle sopivia leikkejä. Lopuksi keräsimme ryhmien aikaansaannokset taululle.

Jatkoimme teeman käsittelyä muutamalla leikinomaisella harjoituksella. Ensin leikimme ”Tulva Muumilaaksossa” -leikkiä, jossa piti aina tulvan tullessa yhteistyöllä saada koko ryhmä mahtumaan lautalla. Lauttaa pienennettiin aina vähitellen, jolloin tehtävä vaikeutui. Pienien neuvotteluiden ja open palautteen jälkeen leikki onnistuikin kerta kerralta paremmin.

image

Toisena leikkinä aloitimme valmistautumisen ”Salainen ystävä” tehtävään. Jokainen kirjoitti oman nimensä lapulle, joka taitettiin ja laitettiin salaisuuspussiin. Lisäksi juttelimme siitä, mitä ”salainen” ja ”ystävä” sanat tarkoittavat..

image

Eskareiden joululahjat, osa 3

Paketti #6: Piparkakkuja

Jouluun liittyy niin paljon kaikkea, mikä kiinnostaa lapsia. Piparkakut lienevät monien suurta herkkua, joten eskareiden pakettiin numero kuusi kääräistiin makoisia pipareita eri muodoissa. Mitä kaikkea, siitä seuraavassa.

Piparkakkupoika

Aloitimme piparkakku-teeman sadulla. Perinteinen Piparkakkupoika tarina kuunneltiin ja katseltiin tällä kertaa Ipadillä pienissä ryhmissä. Satu piparkakkupojista löytyy myös iki-ihanasta Hanhiemon satuaarre -kirjasta, josta on luettavissa esittely täällä: http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/11/hanhiemon-satuaarre Tässä kuitenkin kertomus tekstimuodossa.

121px-Hanhiemon_satuaarre

Olipa kerran ukko ja mummo, jotka asuivat pienessä mökissä metsän keskellä. Heillä ei ollut yhtään lasta ja he kaipasivat kovasti omaa pientä poikaa.

Eräänä aamuna mummo paistoi piparkakkuja. Silloin hän päätti tehdä ukolle piparkakkupojan. Hän otti palan taikinaa, kauli sen ohueksi ja muodosti siitä pojan, jolle hän pani rusinoista silmät, ison nauravan suun ja takkiin kolme nappia. Hän taputti sitä hellästi ja työnsi sen uuniin. Kun hän arveli pojan kypsyneen, hän nauroi mielissään ja katsoi uuniin. Hän ei ehtinyt muuta kuin avata uuninluukun, kun piparkakkupoika hyppäsi ulos ja juoksi pirtistä suoraan metsään. Mummo kiiruhti perästä ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika. Eikä mummo saanut sitä millään kiinni. Ukkokin näki pojan juoksevan ohitseen ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Ja niin se hävisi metsään. Metsäreunassa nakerteli paksu pupu vihreitä lehtiä. Se huomasi piparkakkupojan kun tämä juoksi ohi ja huusi pojalle:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Pupu juoksi minkä koivistaan pääsi, mutta ei saanut kiinni piparkakkupoikaa, joka juoksi yhä syvemmälle metsään. Pörröturkki karhunpentu oli juuri nuuskimassa hunajaa, kun piparkakkupoika kulki ohi, ja se huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja pupua, ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Ja niin se hävisi metsään. Karhunpentu löntysti pojan jälkeen, mutta eihän se saanut sitä kiinni. Piparkakkupoika juoksi yhä syvemmälle metsään.

Kettu kurkisti piilopaikastaan, kun näki piparkakkupojan ja huusi:

  • Tule takaisin!

Mutta piparkakkupoika vain nauroi ja huusi vastaukseksi:

  • Juokse vain, juokse vain!

Minua et kiinni saa, minä olen piparkakkupoika, pääsin pakoon mummoa ja ukkoa ja pupua, karhua ja sinuakin pääsen. Pääsenpäs vain!

Mutta kettu ei juossutkaan sen perässä, vaan sanoi lempeästi:

  • En minä tahdo ottaa sinua kiinni, piparkakkupoika. Mutta kohta tulet joelle. Minä vien sinut yli häntäni päällä, ja sitten mummo eikä ukko eikä karhunpoika saa sinua kiinni.

Piparkakkupoika katsoi jokea ja katsoi metsää ja sitten se katsoi kettua.

  • Hyvä kettu, koska sinun häntäsi on niin kaukana suusta, tulen mukaasi, se sanoi.

Se hyppäsi ketun hännälle ja kettu lähti uimaan joen poikki. Mutta kun vesi syveni, se huusi piparkakkupojalle:

  • Hyppää selkääni tai muuten kastut

Piparkakkupoika hyppäsi ketun selkään, ja matka jatkui. Mutta vesi syveni yhä, ja kettu huusi:

  • Hyppää pääni päälle tai muuten kastut.

Piparkakkupoika hyppäsi ketun pään päälle. Mutta kettu heilautti päätään, aukaisi suunsa ja piparkakkupoika putosi suoraan sen suuhun. Ja niin sen piparkakkupojan loru loppui.

Sadun kuuntelemisen jälkeen kertasimme sen tapahtumat yhdessä. Lisäksi pohdimme hieman sadun rakennetta ja huomasimme, että piparkakkupoika juoksi montaa kertaa karkuun, joten tarinassa oli paljon toistoa. Lopuksi tehtävänä oli miettiä vielä sadun opetusta ja sitä, mikä teki sadusta sadun.

Satuun liittyen teimme tehtävän, jossa piparkakkupojan koristeisiin tuli ratkaista joulupähkinä. Lapset saivat piparkakkuhahmon ja kolme lukua, joista heidän piti muodostaa kaksi erilaista yhteenlaskua. Koska  emme juurikaan olleet vielä harjoitelleet yhteenlaskua, ope näytti yhden ratkaisumallin taululla.

image

Suurin osa eskareista osasikin ratkaista pähkinän aika nopeaan ja kaikki pienen avustuksen jälkeen. Lopuksi jokainen sai vielä tuunata piparkakkuhahmon oman näköisekseen. Sitten piparkakut vaan pellille paistumaan!

image image image image image

P niin kuin Piparkakku

PEPPI

Kirjaimiin tutustumisessa hyppäsimme p-kirjaimeen, koska se sopi niin hyvin teeman. Johdatteluna aiheeseen luin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjasta kohdan, jossa Peppi päättää leipoa juuri pipareita. Tässä lapsille luettu teksti.

Juuri sinä aamuna Peppi paistoi piparkakkuja. Hän oli tehnyt jättimäisen taikinan ja kaulinut sen keittiön lattialle.

– Tiedätkö mitä? sanoi Peppi pikku apinalleen. – Leivinlaudalla ei ole mitään virkaa, jos on leivottava vähintään viisisataa piparkakkua.

Hän oli nelin kontin lattialla ja leikkasi piparkakkusydämiä täyttä vauhtia.

– Älä kömmi taikinaan, Herra Tossavainen, hän sanoi kiukkuisesti juuri kun ovikello helähti.

Peppi juoksi avaamaan. Hän oli kiireestä kantapäähän valkoinen kuin mylläri, ja kun hän pudisti sydämellisti Tommin ja Annikan kättä, heidän päälleen pelmahti kokonainen jauhopilvi.

– Hauskaa että tulitte pistäytymään, hän sanoi pölyttäen esiliinaansa niin, että jauho ryöppysi. Annika ja Tommi saivat niin paljon jauhoja kurkkuunsa, että heitä rupesi yskittämään.

– Mitä sinä puuhaat? kysyi Tommi.

– Niin, jos väitän olevani nokikolarina, et usko minua kuitenkaan, niin ovela sinä olet, sanoi Peppi. – Suoraan sanoen minä leivon. Mutta olen ihan kohta valmis. Voitte istua sillä aikaa puulaatikolla.

 Peppi osasi panna töpinäksi. Tommi ja Annika istuivat puulaatikolla ja katselivat, miten hän kulki eteenpäin pitkin piparkakkutaikinaa ja heitteli kakut pellille ja paiskasi pellit uuniin. Heistä tuntui, että kaikki kävi aivan kuin elokuvissa.

– Selvä, sanoi Peppi lopulta ja läimäytti viimeisten peltien jälkeen uuninsuun kiinni niin että pamahti.

Lukemisen myötä lapset arvasivat aika nopeasti, että tällä kertaa harjoittelemme p-kirjainta. Ennen pysäkkitehtäviä mietimme, mitä hassua Pepin tavassa leipoa piparkakkuja oli ja mihin teksti päättyi. Lisäksi lapset kuvittelivat kämmenestään piparkakun, johon koristelivat sormella 15 P-kirjainta. Tehtäväpisteillä harjoittelimme p-kirjainta lisää ja kertailimme aiemmin tutuksi tulleita äänteitä ja kirjaimia.

Kirjaimen muoto ja piirtäminen

Harjoittelimme P-kirjaimen piirtämistä isolle valkoiselle rullapaperille, johon teimme viisi parasta P-kirjainta liiduilla. Kirjaimen ympärille jokainen sommitteli piparkakun reunat.

image

Oikean piparkakun koristelimme ihan oikeasti, tottakai P-kirjaimin. Sen jälkeen piparit jätettiin pellille odottelemaan herkutteluhetkeä. P-kirjainta harjoiteltiin vielä Molla ABC pelissä ipadillä.

image

Aarteenetsintää leikimme Peppi Pitkätossun hengessä. Tarkoituksena oli löytää mahdollisimman monta piilotettua piparkakkua ja käydä aina kirjoittamassa taululle P-kirjain yhden piparin huomattuaan.

P-kirjaimia leivoimme innolla muovailuvahasta. Jokainen muotoili vähintään kolme upeaa P-kirjainleivosta.

image

Piparkakkupeli

Piparkakkupelissä piparkakkupoika ja -talokorttien sisään oli piilotettu kirjaimia. Pareittain pelattuna käänsimme kortteja vuorotellen ja jos osasi kirjainta vastaavan äänteen, sai kortin itselleen. Joukossa oli myös ”oh no” -kortti, jonka käännettyään pelaajan oli laitettava yksi kortti pois. Piparkakkupojat ja -talot sisälsivät vain lapsille ennestään tuttuja kirjaimia ja äänteitä. Lopuksi laskettiin kummalla oli enemmän kortteja.

image

Kuva-sanapeli

Pareittain yhteistyönä oli tavoitteena löytää oikea kuva-sanapari. Pelissä oli mukana P-kirjaimella alkavia sanoja. Lukutaito ei ole mitään välttämättömyys tässä pelissä, sillä päättelemällä ja poissulkemalla oli mahdollisuus löytää oikeat parit.

image

Piparkakkupojan juoksupeli

Piparkakkupoika juoksi ympäri automattoa karkuun, mutta hänen piti pysähtyä aina lukemaan vastaan tulleet äänteet, tavut ja sanat.

image

Peppi Pitkätossu-tehtävät

Ensimmäisessä tehtävässä Peppi-tarinasta oli poimittu sanoja, joista lapset valitsivat kolme. Tämän jälkeen sanat piti kirjoittaa Ipadin piirto- ja kirjoitusohjelmalla. Tässä tehtävässä mukana olleet sanat.

PEPPI

PIPARKAKKU

LEIPOA

APINA

NOKIKOLARI

LEIPURI

PUULAATIKKO

UUNIPELTI

UUNINLUUKKU

Toisessa tehtävässä muisteltiin, miten Pepin piparkakkujen leipominen päättyi ja lasten tuli jatkaa tarinaa kuvittamalla. Tarinan lopussahan Peppi laittoi piparipellin uuniin ja paukautti uunin luukun kiinni.

Lapset pääsivät myös keksimään Pepille sopivia joululahjoja. Tehtävänä oli piirtää ja kirjoittaa Peppi Pitkätossulle mieluinen lahja…

image

Vihkotyöskentely

Teimme vihkoihin ensimmäiselle sivulle suurikokoisen P-kirjaimen liiduilla. Seuraavalle sivulle harjoittelimme kymmenen hienointa P-kirjainta hieman pienempään kokoon. Kolmannelle sivulle kirjoitimme aiemmin Peppi-tarinasta poimittuja sanoja. Neljännelle sivulle liimasimme aiemmin värittämämme Peppi Pitkätossu leipoo kuvan.

image image image

Piparintuoksuista lukukäsitteen kertausta

Olemme syksyn aikana tutustuneet matemaattisiin peruskäsitteisiin, joista tärkeimpänä tietenki lukukäsite. Lukumäärät, lukujonot ja numeromerkit kerrattiin jouluisin ja piparkakuntuoksuisin pysäkein… Lapset kiersivät pysäkeillä pareittain.

1.Piparkakkupeli 1

Heureka-materiaalista löytyvässä piparkakkupelissä heitetään noppaa vuorotellen. Nopanheiton antamaan tulokseen kaksi lisäämällä saa peittää pelilaudalta vastaavan luvun. Eenmmän lukuja päittänyt pelaaja on voittaja.

image

2. Piparkakkuhahmo

Pelaaja saa tässä pelissä eteensä tyhjän piparkakkuhahmon, johon hänen on nopanheiton mukaan lisättävä koristeet, mm. silmät, napit, karkkikeppi, huosut tai hame, paita ja suu.

image

3. Joulutontun peitto

Lasten tehtävänä oli kutoa joulutontulle peitto. Koska tonttu on pieni, on peittokin kapea. Tällä kertaa peitto piti rakentaa viiden mittaisista värisauvoista. Tavoitteena oli löytää mahdollsimman monta erilaista raitaa.

4. Arvaa mitä lukua ajattelen

Lukusuon ja kahden piparkakkupojan sekä kysymysten avulla tuli selvittää, mitä lukua toinen pareista ajatteli. Kysyä sai esim. ”Onko luku suurempi kuin 5”. Piparkakkupoikia lukusuoralla liikuttelemalla oli mahdollista löytää oikea luku.

image

5. Jouluinen yhdistämistehtävä

Tämä Ipad pelin myötä kertailtiin lukujonoja. Tehtävissä piti yhdistää viivoilla kuvia, joista paljastui jouluisia asioita. Pelejä oli eri tasoisia, lukujonoja oli tarjolla 1-30 välillä.

image

6. Piparkakkupeli 2

Toisessa piparkakkupelissä väriteltiin joulukuusenpalloja nopan heiton mukaan. Nyt kuitenkin piti värittää joulukuusenpallo, jossa luku oli yksi enemmän kuin nopanheiton tulos.

image

Tässä olivat Eskarin toiminnalliset joululahjat tällä kertaa. Monenlaista muutakin tekemistä eskarin tontuilla riitti, mutta kaikkea jouluvalmisteluihin liittyvää ei sovi paljastaa, vai mitä. ? Kaikki eskarilaiset toivottavat tämän blogin lukijoille oikein mukavaa joulunaikaa! Tavataan taas ensi vuonna uusin kujein.

Eskarin joululahjat, osa 2

Paketti #4: Suomi 98 vuotta ja paketti #5: Sibelius 150 vuotta

sibelius150-Yle-logo-1440x810

Tänä vuonna on vietetty Jean Sibelius 150 juhlavuotta ja Sibeliuksen päiväähän juhlistetaan virallisesti 8.12. Itsenäinen Suomi taas täytti 6.12. Kunnioitettavat 98 vuotta. Näitä kahta teemaa päätimme eskarissa käsitellä rintarinnan, koska juhlapäivät sattuvat niin lähelle toisiaan. Muutenkin aiheina Suomi ja Sibelius sopivat hyvin yhteen.

Aloitimme tutustumisen Sibeliukseen kuuntelemalla ja katselemalla upea video, joka yhdistää Sibeliuksen Finlandian vaikuttavalla tavalla Suomen luontoon, metsään ja eläimiin. Tämän jälkeen keskustelimme näkemästämme ja kuulemastamme. Ope kertoi lyhyesti Sibeliuksesta ja hänen elämästään. Näin mestarisäveltäjä ja Finlandia teos tulivat alustavasti tutuksi lapsille.

Luonteva jatkumo Sibelius-teemaan olivat soittimet. Seuraavaksi leikimmekin soittimien tunnistamista. Lapsille jaettiin moniste, jossa oli eri soittimien kuvia. Leikissä lapset laittoivat silmät kiinni ja ope otti liinan alta soittimen, jota ope soitti. Lasten tehtävänä oli värittää mielestään oikea soitin monisteestaan. Sitten katsoimme oikean soittimen ja kävimme läpi, oliko kyseessä jousi-, lyömä- vai puhallinsoitin. Katsoimme myös melko tarkkaan millainen oli soittimen ulkonäkö ja miten sitä soitetaan. Jousisoittimet ope soitti iPadin garage band -ohjelmalla. Hyvin lapset tunnistivat soittimia ja osasivat myös kertoa, miten niitä soitetaan.

image image

Seuraavalla kokoontumiskerralla palautimme ensin mieleen Sibeliuksen Finlandian. Nyt kuuntelimme teoksesta ainoastaan lauluosuuden. Kuuntelemisen jälkeen keskustelimme Finlandian sanoista, jossa lauletaan juuri nimenomaan Suomesta varsin mahtipontiseen sävyyn.

Sivusimme lyhyesti itsenäisyyspäivää keskustelussamme, mutta palasimme vielä Sibeliukseen. Tällä kertaa tutustuimme Sibeliukseen satukirjan kautta. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne -teos kertoo Emiliasta ja hänen luokastaan, jotka lähtevät leirikouluun ja tutustuvat Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Ope luki kirjasta yhden luvun, jossa Emilia ja tämän kaverit joutuvat salaisen huoneen kautta vuoteen 1876 ja tapaavat siellä metsästä ja luonnosta pitävän sekä soittimia rakentavan ja soittavan 11 vuotiaan Sibeliuksen. Hauska fiktiivinen tarina, jossa on toki siemen myös totuutta.

supermarsu

Aiemmin lapset olivat keränneet Suomi mindmappia siitä, mitä itsenäisyydestä ja Suomesta heille oli tullut mieleen. Tähän liittyen ope oli valinnut Suomeen liitettyjä asioita ja esineitä. Nämä kävimme yhdessä läpi ja mietimme, miten kyseiset esineet liittyvät Suomeen. Mukana oli mm. Muumeja, salmiakkia, kartta ja saunatonttu. Sitten pelasimme Suomi-Kim peliä, jossa yksi esineistä piilotettiin, leikkijöiden pitäessä silmiään kiinni. Tämän jälkeen piti päätellä, mikä esine puuttui joukosta.

image

Leikkimisen jälkeen jatkoimme itsenäisyyspäivä teemalla. Ope luki Kaarinen Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta kohdan, jossa kerrottiin siitä, miten itsenäisyyspäivää Suomessa on tapana viettää.

suomen-lasten-juhlakirja

Tekstissä puhuttiin myös linnan juhlista, joten päätimme vielä järjestää omat leikkimieliset linnan juhlat. Valitsimme presidenttiparin ja sitten kättely sekä hyvän itsenäisyyspäivän toivotus. Lopuksi juhlimme musiikin ja tanssiaisten merkeissä – olivat ehkä hieman riehakkaammat kuin Saulin ja Jennin juhlat ??

image image

Itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlistimme yhdessä koululaisten kanssa. Ohjelmassa oli mm. Lippulaulu, puhe, informatiivinen esitys Sibeliuksesta sekä eskareillekin tutuksi tullut Finlandia.

image

Viimeisellä kokoontumiskerralla Sibelius ja Suomi-teemalla luimme Katri Kirkkopellon Soiva Metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kirjaa yhdessä ykkösten kanssa. Teoksessa käydään läpi Sibeliuksen elämää osin fiktiivisen tarinan kautta. Tekstiä elävöittävät upeat kuvat ja musiikkinäytteet Sibeliuksen tuotannosta.

soiva_metsa_cd-30521782-frntl

Kirjan kuvat näytimme suuressa koossa dokumenttikameralla ja musiikkikappaleet olivat myös visuaalisesti videon muodossa. Youtubesta löytyy kirjaan musiikin tehneiden Jussi Makkosen ja Nazig Azezian musiikkivideoita, joita hyödynsimme eskareiden ja ykkösen oppilaiden kanssa. Alla Sibeliuksen Drömmen (Uni) visuaalisessa muodossa.

Eskarin joululahjat, osa 1

Joulun odotusta lievittämään eskarilaiset saavat ”avata” erilaisia toiminnallisia joululahjoja. Tekemistä onkin syytä olla näin ennen joulua, sillä muuten aika kävisi pitkäksi jouluaattoa ja joululomaa odotellessa. Paketteja avatessa saatamme myös oppia jotakin tärkeää ja hyödyllistä, joten eivät nämä joulunajan leikit, laulut, tehtävät ja kokemukset mene tosiaankaan hukkaan. Seuraaksi saatte kuulla ja nähdä, mitä eskarin ensimmäiset joulupaketit pitivätkään sisällään.

Paketti #1: Joulukalenteri

Joulukalenterin luukkuja riittää jokaiselle eskarille avattavaksi. Luukut sisälsivät hieman jännitystä, leikkejä, lauluja, loruja sekä tarinan. Kalenterin avaamisen aloitimme joulupussin kiertäessä lapsen kädestä käteen kulkusen soidessa. Kenen kohdalle salainen joulupussi jäi kulkusen soiton loppuessa, sai nostaa pussista yhden eskarin nimen. Tämä lapsi pääsi valitsemaan joulukortin, jonka toisella puolella valittavissa oli mieluinen joululeikki, -loru tai -laulu.

image

Näistä leikimme, lauloimme tai loruilimme lapsen toiveen mukaan. Tämän jälkeen joulukalenteri jatkoi piilotusleikillä, jossa avaamisvuorossa olleen lapsen tuli etsiä kätketty punainen kirjekuori. Kuoren sisältä paljastui palapelin pala, jonka asetimme mielestämme oikeaan kohtaan taululle.

image

Jouluisena tarinan luimme aina yhden luvun eteenpäin Joulupukin jäljillä kirjaa, jossa tontut kiertävät eri maissa etsimässä joulupukkia, tutustuen samalla kunkin maan joulutapoja.

image image

Joulukalenterin lorut

”OLEN TONTTU TOMERA JA OSAAN MONTA SEIKKAA. NÄIN MÄ JUOSTA SIPSUTAN JA HEITÄN KUPERKEIKKAA. TIKAPUITA KIIPEÄN JA IKKUNASTA KARKAAN. NÄEN NÄILLÄ SILMILLÄ IHAN JOKA NURKKAAN.”

 ”TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA, TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA. TIRKISTÄÄ, TARKASTAA, KURKISTAA AKKUNASTA KURKISTAA IKKUNASTA. SOITTAA OVIKELLOA, PYYHKII JALAT JA ASTUU SISÄÄN.”

”PIKKUPEIKKO TAKKUTUKKA PITKÄHÄNTÄ RISASUKKA, ISTUU ITKEE KANNON PÄÄSSÄ PIENET VARPAAT AIVAN JÄÄSSÄ. TULI TONTTU PARSI SUKAN, SELVITTELI TAKKUTUKAN, ANTOI VIELÄ VILLATAKIN, PANI PÄÄHÄN TONTTULAKIN. PIKKU PEIKKO TUPSUTUKKA PITKÄHÄNTÄ SIISTITUKKA, ISTUU NAURAA KANNON PÄÄSSÄ EIPÄ OLE VARPAAT JÄÄSSÄ.”

 ”LOISTAA KUU JA ILLAN TÄHTI, TONTUT NE HÄMYSSÄ LIIKKEELLE LÄHTI. MINNE VAIN KULKEE TONTTUJEN RETKI, SIELLÄ ON ILON JA RIEMUN HETKI.”

 ”NELJÄ PIENTÄ TONTTUA TIP, TOP, TAP JA TUP KÄYVÄT ESIKOULUA HELMISILMÄT NAPILLAAN TAVAILEVAT AAPISTAAN. HUOPATOSSUT JALASSA ODOTTAVAT JOULUA OMENOITA NAMUJA NELJÄ KOULUTONTTUA.”

Joulukalenterin leikit

Liikunnalliset joulukalenterin leikit löytävät täältä: http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikunnallinen-joulukalenteri-24-hauskaa-vinkkia Näistä valitsimme viisi omiin tarpeisiimme sopivinta.

Joulukalenterin laulut

JOULUPUU-ON-RAKENNETTU-700x516tonttupolkkaheituiki-tuiki

Paketti #2: Joulujuhla

Eskarin joulujuhla aloitettiin glögistä ja piparista nauttien.  Koulun ruokalassa tarjoiltujen herkkujen syönnin lomassa oli mukava rupatella ja vaihtaa kuulumisia sekä kuunnella jouluista musiikkia.

image

Tämän jälkeen lähdimme yhdessä Toivo Tontun tehtäväradalle, jossa kuljimme yhdessä perheidemme kanssa. Koulun eri kerroksiin sijoitetuilla rasteilla oli erilaisia jouluisia tehtäviä, jotka ratkaisimme yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa. Rastille saimme ohjeet kuvin ja sanoin, joten kaikki varmasti löysivät ne pienen etsiskelyn jälkeen.

image

Toivo Tontun tehtäväradan rastit

  • Lahja metsän eläimille

Keksikää yhdessä lahja ainakin yhdelle metsäneläimelle. Piirtäkää ja kirjoittakaa lahja metsän eläimen viereen.

Ilveksen lahjat

image

Karhun lahjat

image

Pöllön lahjat

image

Hiiren lahjat

image

  • Joulukuusen koristelu

Toivo Tonttu teki vahingossa virheen ja levitteli joulukuusen koristeet ympäri ämpäri. Auttakaa tonttua korjaamaan virhe. Etsikää kaksi koristetta ja ratkaiskaa koristeissa olevat laskutehtävät. Tämän jälkeen voitte ripustaa koristeet kuuseen.

image

  • Tontun työhakemus

Joulupukki on sortunut tänä jouluna stressaamaan. Joulupukki pyytääkin apua jouluvalmisteluihin, joulua ei tarvitse kokonaan peruuttaa. Täyttäkää tontun työhakemus yhdessä ja laittakaa se postilaatikkoon. Tässä muutamia Korvatunturille saapuneita työhakemuksia.

image image image image image image image image

  • Joulukortit

Ennen kuin joulukortit voidaan lähettää, pitää saada sanat, riimit ja tavut kohdalleen… Tällä rastilla perheet pähkäilivät riimejä, arvoituksia ja tavutehtäviä. Alla joulukorttien visaiset tehtävät.

MITKÄ KAKSI JOULUISTA SANAA – YHDISTÄ TAVUT

 

NIN         VÄ           PÄI          PI

 

PA           KU           KAK         PAR

 

TA

 

ARVOITUKSIA – MIKÄ?

 

RUSKEA JA MAUSTEINEN,

MAKU HYVIN JOULUINEN. 

PELKÄSTÄÄN TAI KORISTEILLA

MAIDON KERA VOI NAPOSTELLA

 

PUNAINEN LAKKI

LÄMMIN TAKKI

HILJALLEEN SIPSUTTAA

IKKUNOISTA KURKISTAA

PYÖREÄ JA VALKEA,

KYLMÄ JA SULAVA

 

LENTÄÄ LIITÄÄ

KAARTAA KIITÄÄ

POROT EDESSÄ

JOULUPUKKI KYYDISSÄ

 

NAURAVA JA NOPEA

LAPSILLE KANTAA LAHJOJA

HAHMO TÄMÄ IHANA

 

RIMMAA RIIMIT KOHDALLEEN

 

TONTTU HIIPII HIPSUTTAA

VERHON RAOSTA___________

ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA?

 

SYDÄMESSÄ PIENESSÄKIN

ASUU JOULUN TAIKA

PYSÄHDY SIIS SINÄKIN

NYT ON JUHLAN ____________

 

NIIN TULI JÄLLEEN JOULU

JA LOPPUI VIIMEIN__________

 

OLEN TONTTU ENKÄ MUUTA

TÖLLISTELEN ILLAN________

  • Askartelu

Joulupukin pajassakin tarvitaan apua. Pukki oli unohtanut koristella Korvatunturin oman joulukuusen ja koristeetkin olivat kadoksissa. Joulupukki tarvitsee siis teidän apuanne. Leikatkaa, liimatkaa ja askarrelkaa sydämellisiä joulukoristeita.

image

Paketti #3: Jouluelokuva

Joulupukki-noitarumpu

Yhdessä ykkösten kanssa kokoonnuimme katsomaan jouluelokuvaa. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -animaatio oli meidän valintamme.

image

Joulupukki ja noitarumpu kertoo siitä, kun Jouluaatto lähenee ja Joulupukille on iskenyt flunssa. Eikä nuha ole ainoa asia joka painaa pukin mieltä. Joulupukki tonttuineen yrittää pähkiä mitä ihmettä Vekara on toivonut lahjaksi. Kaiken kukkuraksi Korvatunturilla on alkanut tapahtumia outoja juttuja – joku tekee kiusaa Joulupukille. Mutta kuka? Ja miksi? Saako Joulupukki selville mitä Vekara on toivonut? Paljastuuko kiusantekijä? Entä paraneeko pukki jouluaatoksi? Pääsimme mukaan Joulupukin töihin ja saaimme elokuvan myötä vastauksen näihin askarruttaviin kysymyksiin! Svengataan lopuksi yhdessä elokuvan tunnusmusiikin, J. Karjalaisen Joulupukin töissä, tahtiin…

Lastenkirjallisuutta

Syksyn aikana olemme eskarilaisten kanssa vähitellen tutustuneet lastenkirjoihin, satuihin ja loruihin. Teeman tavoitteena tutustumisen lisäksi ennen kaikkea se, että lapset innostuisivat tarttumaan kirjaan ja kiinnostuisivat erilaisista lastenkirjoista. Lisäksi tarkoitus oli oppia valitsemaan itseä kiinnostavia kirjoja, kuuntelemaan ja keskustelemaan niiden sisällöstä sekä työskentelemään niiden aihepiirien ympärillä.

1.kerta: valitsen kirjan

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla opettelimme valitsemaan kirjan. Johdattelu aiheeseen toimivat open kengät. Ensin lapset saivat tarkastella kenkiä ja tutkia niitä lähemmin. Lyhyen tutkiskelun jälkeen mietimme yhdessä mihin tarkoitukseen kukin kenkäparin oli tarkoitettu. Lisäksi pohdimme, miksi kengät sopivat juuri opelle ja miksi olin tuonut juuri ko. kengät näytille. Totesimme, että kengät ovat opelle sopivan kokoiset ja mukailevat open kiinnostuksen kohteita.

image

Kuten kenkien valinnassa, myös kirjan valitsemissa kannattaa käyttää seuraavaa kaavaa:

  • kääntele ja tutki kirjaa, etu- ja takakantta, syleilevä sivuja
  • kysy, kiinnostaako kirja minua
  • mieti, miksi haluisin lukea juuri tämän kirjan
  • pohdi, ymmärränkö mitä kirjassa kerrotaan

Seuraavaksi lapset saivat valita mielensä kirjan noudattamalla mahdollisimman pitkälle aiemmin läpikäytyjä kirjan valitsemisen ohjeita. Pienen pohdinnan, selailun ja ihmettelyn jälkeen kirjamerestä löytyi kaikille sopiva kirja. Tämän jälkeen teimme esittelykierroksen, jonka aikana lapset saivat kertoa minkä kirjan olivat valinneet ja miksi. Lisäksi sai kertoa mistä kirja heidän mielestään kertoi.

image

Kirjaleikkiä

Valitsimme lasten kirjoista kuusi teosta, jotka olivat mahdollisimman erilaisia. Joukossa oli pari tietokirjaa, satukirjoja eri kirjailijoilta, kotimaisia ja käännöskirjallisuutta. Sitten kertasimme vielä kirjojen kansikuvat ja nimet, kunnes oli aika leikkiä Kim-leikkiä kirjoilla. Ope piilotti yhden näkyvillä olleista teoksista, lasten pitäessä silmiään kiinni. Lopuksi piti arvata, mikä kirja oli kadonnut. Samalla lapsilta kyseltiin oliko kadonnut kirja satu vai tietokirja ja mistä tämän saattoi päätellä.

image

Urhea pikku Memmuli

Open valitsemaa Mervi Lindmanin Urhea pikku Memmuli -kirjaa tutkimme ensin päällisin puolin. Lasten tehtävänä oli kuvien avulla ”lukea” ja kertoa, mitä Memmulille tarinassa näyttää tapahtuvan. Näin tutuksi tuli yksi tapa lukea kirja eli lukea se kuvien avulla.

memmuli

2. Kerta: Urhea pikku Memmuli ja unet

Toisella kokoontumiskerralla muistelimme aluksi mitä Urhea pikku Memmuli -kirjassa tapahtui. Lapset muistelivat viimeksi kertomaansa tarinaa, jonka he olivat keksineet kirjan kuvien avulla. Tästä siirryimme toiseen tapaan lukea kirja eli kirjan tekstin lukeminen. Ope luki kirjan lapsille ja näin he kuulivat, mitä Memmulin seikkailuissa tapahtui kirjan tekstin perusteella.

image

Kirjan lukemisen jälkeen keskustelimme lasten kanssa sen teemasta. Kuvien perusteella lapset olivat jo arvanneet, että sadussa Memmuli seikkaili unimaailmassa. Nyt pohdimme yhdessä, mistä unet oikein tulevat? Lapset saivat myös kertoa näkemistään unista, sekä hyvistä että pahoista.

Kirjan lukeminen ja keskustelu johdattelivat uni teemaan, jota jatkoimme painajaisten karkoituksella. Lapset saivat valita kahdesta karkoituskeinosta mieluisimman. Mahdollisuus oli tehdä voimahahmokortti, jonka saattoi laittaa vaikka yöpöydälle tai tyynyn alle pitämään pahat unet poissa. Valmiita voimahahmoja oli tarjolla värityskuvina mm. Winx-klubin keijuja ja Pokemonista Pikachu ja Ash. Toisena vaihtoehtona oli askarrella unisieppari, joka valmistui kertakäyttölautasesta, josta leikattiin keskusta pois. Sitten vähän langan pujottelua ja solmimista sekä helmiä ja höyheniä koristeeksi.

imageimageimageimage

image image image

3. Kerta: Miira ja karhu, osa 1

Kolmannella yhteisellä kerralla aloimme käsitellä kirjallisuusaihetta Karhu-teeman kautta. Johdatteluna aiheeseen toimivat karhu aiheiset runot ja lorut. Yhdessä lausuttavan lorun valitsimme heittämällä jättinoppaa, joka arpoi lorun kuudesta vaihtoehdosta. Karhurunoja opettelimme kaikumenetelmällä eli ope luki lorua rivi kerrallaan ja lapset toistivat.

”Kevätpuro lorisee, Uppo-Nalle horisee. Kevätmietteissä hassuissa, kummasti väärissä tassuissa.”

”Uppo-Nallen naama oli mietinnöstä soikea: miksi on toinen tassu vasen ja toinen taas on oikea? Sitten se ratkaisun keksi ja tuli iloiseksi. Epäilystä asiasta eipä enää kellään: oikealla tassulla tervehditään ja vasemmalla hyvästellään.”

”Voi vessan oven kahva, mä olen karhu vahva. Ja tassunvarsiin kasvaa noita kelpo voimapahkuroita.”

”Karhun mörrikät, jörrikät pörrikät, kestiä pitävät kaiken kesää. Syksyllä vasta kömpivät pesään. Siellä ne nukkuvat makoisasti, uuden hunajan tuoksuun asti.”

”Onhan se vähän outoa huvia, kun karhut ottavat valokuvia. Yhdessä kuvassa on korvat, yhdessä on kuono, yhdessä on tassut, yksi on muuten huono. Yhdessä on polvi, yhdessä hännänpää, yhdessä on napa eikä tämän enempää.”

”Nalle Puh ja Nasu kävelivät polulla. Nalle Puh kysyi yllättäen – Nasu? – Mitä? Kysyi Nasu. – Varmistin vain että olet siinä ystäväni!”

Lorujen jälkeen karhu aiheeseen meidät johdatteli karhu nukkuu-leikki, jota laulettiin ja leikittiin parina rauhallisena versiona. Ensin laulun loputtua piti kääntyä selin karhuun, joka valitsi koskettamalla uuden karhun. Toisessa variaatiossa leikkijät menivät laulun lopussa lattialle istumaan ja keskellä ollut karhu kosketti haluaansa leikkijää jalkapohjaan. Tällä kertaa karhuja tuli aina lisää.

miira

Lars Rudebjerin Miira ja karhu kirjaa kuunneltiin tarkasti. Vaari kertoo Miiralle tarinan merkillisyyksien metsästä, jossa Miira ja pikkuveli seikkailevat tällä kertaa karhun kavereina. Vaarin kertomuksessa Karhu on unohtanut jotakin. Luimme kirjaa siihen saakka, kunnes Miira päättää auttaa karhua muistamaan, mitä tämä on unohtanut. Ensimmäisenä Miira ehdotti, että karhu on unohtanut syödä… Tämän jälkeen lasten tehtävänä oli tiivistää eli kertoa lyhyesti kertauksena, mitä tarinassa oli tähän mennessä tapahtunut. 3. kerran lopuksi kirjoitimme taululle tekstin KARHU ON UNOHTANUT ja lapset saivat tehtäväkseen miettiä ja keksiä, mitä heidän mielestään karhu oli unohtanut. Tämä kuvitettiin ja/tai kirjoitettiin paperille.

image image image image image

4. Kerta: Miira ja karhu, osa 2

Seuraavalla kokoontumisella jatkoimme Miiran ja karhun tarinaa. Aluksi heitimme taas vuorotellen noppaa ja loruttelimme karhu aiheisia loruja, jotka olivat tuttuja jo edelliseltä kerralta.

Miira ja karhu kirjan käsittelyä jatkoimme kertaamalla aiemmin tapahtunutta kuvalukemisen avulla. Lisäksi päättelimme kirjan kansikuvasta, miksi kyseessä on satu- eikä tietokirja. Sitten luimme kirjan loppuun ja saimme selville, että karhu oli unohtanut valmistautua talveen.

Kertomuksen lopussa Miira ihmettelee, mihin vaari oli unohtanut tarinassa pikkuveljen. Tarkkaavaisimmat lapset saattoivat huomata pikkuveljen seikkailevan kirjan kuvissa, vaikkei tekstissä häntä mainittukaan. Etsimme yhdessä pikkuveljen teoksen jokaiselta sivulta ja lapset saivat kertoa mitä pikkuveli kussakin kuvassa puuhasi.

Missä se pikkuveli oikein luuraa ja mitä se puuhaa?

image

Kirjoitimme taululle PIKKUVELI ja lapset saivat tehtäväkseen kuvittaa ja/tai kirjoittaa vähintään kaksi pikkuveljen puuhaa paperille.

image image

5. Kerta: Maami mustikka

Talvi ei ollut oikein tässä marraskuun aikana vielä saapunut Lappeenrantaan, joten nyt oli aika hieman luoda talvista tunnelmaa yhdessä ykkösten kanssa. Eppu Nuotion, Maami Snellmanin ja Sanna Pelliccionin Maami mustikka kirjassa kerrotaan satuja eri vuodenaikoihin liittyen ja jokaiseen satuun liittyy myös satutehtäviä. Pohjustukseksi Maami mustikan ensimmäiseen tarinaan, Tiina-Liina Tuisku, loruttelimme ensin hieman talviaiheisia loruja. Noppa arpoi taas lorun ja ope lorutti malliksi rivin kerrallaan ja lapset perässä.

”Pakkasaanuna paleltaa, pikkusormet punoittaa. Pakkasaamuna paleltaa. Tule lähemmäs, tule lähemmäs.”

”Marraskuun iltoina nähdä voi kummia, hämärän hahmoja, varjoja tummia. Lieneekö tonttu vai naapurin kissa, vilahduksen vain – se on kadoksissa.”

”Pakkaspojat rakentavat lammikolla siltojaan. Huurukeijut levittelee harsojaan yli maan. Näyttäydy ei kukaan muu, metsässä on marraskuu.”

”Taivaan tähdet vielä tuikkii nalle kun luoksesi puikkii, kulkee kinoksien yli, levällään on nallen syli.”

”Lumiukko pihamaalle suojasäällä tuli. Pakkaskauden rehvasteli, lämpimällä suli.”

”Talvipoika sipsutteli, lumivaipan hipsutteli. Lumivillaa ripsutteli, haituvia hapsutteli. Nauroi vitivalkein hampain. Ratsasteli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkuroillaan syli.”

Itse Tiina-Liina Tuisku sadussa talvesta pitävä Tiina-Liina odottaa talven viimein tulevan. Hän ei pidä pimeydestä, vedestä ja lätäköistä, eikä siitä ettei hänellä ole ystävää. Minä-muodossa kerrotun tarinan kertojasta Tiina-Liina saa sadun lopussa ystävän ja he päättävät leikkiä yhdessä talvea.

maami

image

Tarinan lukemisen jälkeen lapset kuuntelivat vielä tulevan tehtävän pohjustukseksi talven reseptin. Tämän jälkeen muodostimme luku ja kirjoitustaitoisen ykkösluokan oppilaan johtamat pienryhmät, joissa lapaet saivat ensin keskustella ja miettiä omia talven reseptejään. Lopuksi kirjoittaen ja kuvittaen ryhmät saivat aikaan aika kivoja ja mielikuvitusrikkaita ohjeita talven syntymiseen.

image image

Lastenkirjojen parissa eskarilaisilta vierähti useampikin tunti kuin hetkessä. Vinkkejä kirjoihin ja niiden aiheiden käsittelyyn saimme täältä: http://luetaankotama.blogspot.fi/2015_09_01_archive.html

Lasten oikeudet – Unelmien eskariviikko

YK:n Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11. Tätä juhlistimme lasten itsensä ideoimalla viikolla, unelmien eskariviikolla. Valmistautuminen tulevaan viikkoon aloitettiin puhumalla lasten oikeuksista ja suunnittelulla. Ideoinnin ensimmäisessä vaiheessa muodostimme 3-4 lapsen pienryhmiä, joissa aloimme työskennellä. Ensin oli vuorossa muutaman minuutin porinapiiri, jossa ryhmät saivat keskustella vapaasti viikon toteuttamisajatuksistaan. Keskustelun jälkeen jokainen ryhmä valmisti haavekartat, johon piirtämällä, kirjoittamalla ja valmiiden kuvien avulla ideoitiin mahdollisia viikon aikana toteutettavia haaveita.

image image image image

Kaikista haavekartoista ja ideoista koostettiin yhteenveto, jonka pohjalta rakensimme unelmien eskariviikon. Ehdotuksia ja hyviä ajatuksia syntyi lapsilta niin paljon, etteivät kaikki sopineet toteutettaviksi yhden viikon aikana, joten päätimme laittaa loput ideat hautumaan ja toteuttaa ne kevään aikana. Alla valmistuneita haavekarttoja…

image image image

Tunnelmia kuvin ja sanoin Unelmien eskariviikolta.

Maanantai: temppuilua ja papukaijamerkkejä

Liikuntasalissa temppuilimme temppuradalla, jossa harjoiteltiin samalla monenlaisia liikunnallisia taitoja…

Naruhyppyjä

image

Askeltikkaat

image

Vatsalautailua

image

Käsilläseisontaa

image

Tasapainoilua

20151116_094822_001

Kuperkeikkoja

20151116_094951

Nojapuut

20151116_100053

Kuvispajassa syntyivät upeat papukaijamerkit. Leikkaa, väritä ja koristele… Siitä se papukaija syntyy 🙂

20151116_10285020151116_10294420151116_103134

Tiistai: leikin talo

Yhdessä ykkösten kanssa luimme tarinan leikin talosta. Lasten oikeus leikkiin tehtiin näkyväksi keskustelemalla tarinan pohjalta ja muistelemalla omia leikkejä. Tämän jälkeen jokainen sai valmistaa yhden ikkunan yhteiseen leikin taloomme. Idea leikin talosta löytyi Lastensuojelun keskusliiton sivuilta…

image

Keskiviikko: eväsretki metsään

Metsäretkelle lähdimme kaakaota ja keksejä repussa. Ohjelmassa oli siis patikointia, evästauko, leikkiä sekä mm. majanrakennusta.

image image image image image

Torstai: luistelua

Seuraaksi jatkoimme retkeilyä, tällä kertaa suuntana oli Kisapuiston harjoitushalli, jossa luvassa oli luistelua. Kisapuistoon voit tutustua tästä: http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Sisaliikuntatilat/Kisapuiston-jaahallit

20151119_09452520151119_094640

Perjantai: rooleikkejä

Leikkipäivä huipensi kivan eskariviikon. Roolileikkipisteiden lisäksi aikaa jäi vielä omille leikeille.

Kahvila

image20151120_084653

Lääkäri

image

Kampaamo

image

Sisi sisilisko – S

1.Päivä: Tunnetko Sisi sisiliskon?

”Hyvä on sisiliskona olla

kuumalla kalliolla,

aurinko paahtaa vatsaa ja selkää,

torkun ja mitään en pelkää

Hyvä on sen olla,

jonka ainoa työ on olla!”

oli_ennen_onnimanni-kurenniemi_marjatta-4285561-frnt

Sisi sisilisko on monille lapsille tuttu Marjatta Kurenniemen ”Oli ennen Onnimanni” -kirjasta. S-kirjain teemaan johdatteluna luimme ”Oli ennen Onnimanni” teoksesta ensimmäisestä luvusta, jossa Sisi sisilisko menettää häntänsä pelästyessään. Se unohti hajamielisyyttään häntänsä aurinkokivelle ja voi sitä surun ja murheen määrä, kun Sisi tajuaa unohduksensa. Lapset arvasivat melko pian, että kirjainarvoitus oli tällä kertaa S. Lukemisen ja pienen keskustelun jälkeen siirryimme muutaman Sisilisko-aiheisen leikin pariin.

Sisiliskohippa

Sisiliskohipassa leikittiin niin, että hipan koskettama pelaaja jäi X-asentoon ja sihisemään paikalleen. Näin tutuksi tuli S-äänne. Pelastaminen tapahtui menemällä kiinnijääneen jalkojen välistä. Tällä keetaa pienessä tilassa leikittiin rauhallisempaa versiota, jossa ei saanut juosta.

image

Näin kipittelee sisilisko -laulu

Näin kipittelee sisilisko

Palan pudotti hännäst.

Nyt kysyn sulta, onko multa

juuri pudonnut hännänpää.

Hei!

Seuraavaksi leikimme ja lauloimme monelle lapselle tutun ”Sisilisko” -laululeikin. Leikkijät olivat piirissä ja ensin yksi sisilisko lähti kipittelemään ympäri piirin keskustaa. Laulun lopussa sisilisko pyytää uuden hännäpään itselleen ja pysähtyy jonkun leikkijän luo. ”Hei” -sanalla hypähdetään haara-asentoon ja hännänpää saa ryömiä jonon jatkeeksi.

image

Mietimme vielä yhdessä S-kirjaimella alkavia sanoja ja kirjoitimme niitä taululle. Lopuksi jatkoimme toimimaan tehtäväpysäkeillä, joissa harjoiteltiin lisää S-kirjaimeen liittyviä taitoja.

Sateenkaari S

Tällä pisteellä harjoiteltiin S-kirjaimen piirtämistä isolle voimapaperille. Sateenkaari S valmistui käyttämällä liitulaatikosta kaikkia värejä vieri viereen.

image

Sisiliskojen S-metsästys

S-kirjaimia lähdettiin etsimään ympäri eskaria. Aina kun löysi kirjaimen, piti mennä kirjoittamaan se liitutaululle.

Vihkotyöskentely

Tuttu vihkotyöskentely aloitettiin piirtämällä S-kirjaimen muotoinen sisilisko yhdelle sivulle. Toiselle sivulle hahmoteltiin S-kirjain suureen kokoon. Seuraavaksi lapset saivat kirjoittaa mallin mukaan 1-3 sanaa, jotka aiemmin kerättiin taululle. Lopuksi vielä sisiliskomonisteeseen harjoiteltiin lisää S:n muotoa.

image image image

2. Päivä: Eläinten liikuntaretki

Liikuntasalissa jatkoimme Sisilisko-teemalla tutustuen samalla lisää S-kirjaimeen ja kertaillen aikaisemmin opittuja kirjaimia.

Kirjainhippa

Kirjainhippaa leikittiin useilla eri kirjaimilla. Hipan kosketuksesta piti muodostaa ko. Kirjain joko omalla keholla, käsillä tai sormilla ja jäädä paikalleen. Pelastaminen tapahtui tekemällä vastapäätä samanlainen kirjain.

20151109_092744

Sisiliskohippa

Lämmittelynä leikimme myös ensimmäiseltä päivältä tuttua sisiliskohippaa, mutta tällä kertaa toki juosten ja vauhdikkaammin.

20151109_093233

Tehtävähippa

Kolmantena hippana pelasimme tehtävähippaa, jossa kiinnijäädessään piti tulla ohjaajan luo ja kertoa S-kirjaimella alkava sana, jotta pääsi takaisin mukaan leikkiin. Keksimme myös A:lla ja I:lla alkavia sanoja.

Eläinliikkeet kohti oikeaa kirjainta

Seuraavaksi liikuimme mm. Sammakoina pomppien, sisiliskoina vipeltäen ja karhuna kävellen kohti oikeaa kirjainta. Ope sanoin joko A, I, U tai S äänteen tai kyseisellä kirjaimella alkavan sanan ja lasten tuli liikkua sovitulla eläinliikkeellä oikean kirjaimen luo.

20151109_103427

20151109_103050

Aarteiden etsintää

Aarretta lähdettiin etsimään ”kivien” eli Hernepussien alta. Hernepussit oli levitetty ympäri salia ja yksi leikkijöistä toimi piilottajana. Aarteet olivat kirjainkortteja. Etsijät sulkivat silmänsä ja käänsivät katseet seinään päin. Tällä välin piilottaja asetti aarteen jonkin hernepussin alle ja tämän tehtyään huusi: ”Aarre on piilotettu!” Sitten vaan etsimään. Kirjainkortin löytäneen piti vielä keksiä kyseisellä kirjaimella alkava sana ennenkuin pääsi piilottajaksi. Välillä piiloteettiin useampia aarteita.

20151109_103843

Salaisuuksien metsä

Tässä leikissä oli yksi sokkona toiminut etsijä ja muut olivat salaisuuksien metsän puita. Sokon piti löytää yksi puu, joka ei toistanut S-äännettä.

Pariharjoitteita

Lopuksi teimme jumppamatolla muutamia pariharjoitteita.

  • Tiikerin kaataminen
  • Paketinnavaaminen
  • Iilimato
  • kuperkeikat
  • kirjainarvuuttelu

20151109_10530720151109_10503720151109_10032420151109_100500

Huhuu, kuka siellä? – U

1.Päivä: Huhuu-perheen talkoot, osa 1

U-kirjaimeen lähdimme tutustumaan katselemalla Ella ja Aleksi: Yllätyssynttärit piirrossarjasta 2. osan, jossa tavataan huuhkajia ja lauleskellaan Huhuu, kuka puhuu? -laulua.

image

Tästä jatkoimme sujuvasti Hannele Huovin Huhuu, kuka siellä? -kirjan pariin. Luimme kirjan noin puoleen väliin ja saimme kuulla Huhuu perheestä, jonka siloisen sileä muna alkoi pöyriä ja pomppia, väristä ja täristä, liikkua ja kiikkua – ponkaisten lopult ulos pesästä.

Huhuu - kuka siellä?, Tammenterho, Hannele Huovi, kuvittanut Kristiina Louhi, sarja-asu: Eevaliina Rusanen

U-kirjaimeen meidät johdatteli leikki, jossa eläydyimme hetkeksi pöllöiksi ja huuhkajiksi. Liitelimme pitkin ja poikin ääntelemällä samalla: Uuu,  Huhuu… Näin U-äänne tuli meille tutuksi. Keräsimme vielä taululle U-kirjaimella alkavia sanoja. Sitten jatkoimme pysäkkitehtävien parissa, Huhuu-perheen ”talkoissa” tehtiin U-kirjaimeen liittyviä tehtäviä.

Huhuun munat takaisin pesään

Hyppyruudukon kautta pääsimme hakemaan karanneet huhuun munat takaisin pesään. Samalla huomaamatta tuli harjoiteltua U-äännettä ja tavuja, joihin oli yhdistelty U ja aiemmin tutuksi tulleita äänteitä.

image

Huhuun U-kävely

Lattiaan teipattu U-kirjain käveltiin eri tavoin oikeaan suuntaan. Tehtävä suoritettiin pareittain – toinen sanoi tavan, jolla edettiin ja toinen käveli kirjainmuodon. Kävellä saattoi esim. kantapäillä, varpailla, kyykyssä tai vaikka huhuun askelilla.

image

Huhuu-perheen U-talkoot

Huhuu-perheen talkoissa ahkeroitiin U-kirjaimen piirtämisen parissa. Isolle voimapaperille piirreltiin ja kirjoiteltiin U-kirjaimella alkavia sanoja ja harjoiteltiin kirjaimen piirtämistä suureen kokoon. Taululle kirjainta piirrettiin veden ja siveltimen avulla.

image image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirrettiin ensin isokokoinen U-kirjain liiduilla. Huhuu pöllö taiteiltiin seuraavalle sivulle liiduilla. Monistetehtävässä harjoiteltiin U-kirjaimen piirtämistä viivastolle ja kirjoiteltiin taululta 1-3 U-kirjaimella alkavaa sanaa.

image

imageimage image image image image

2. Päivä: Huhuu-perheen talkoot, osa 2

Toisena päivänä jatkoimme Huhuun munan seikkailun loppuun saakka. Ensin kertasimme kuvalukemisen avulla aiemmat tapahtumat ja lopulta saimme kuulla, kuinka huhuun poikanen kuoriutui. Tarinan jälkeen pääsimme vielä muutamien pysäkkitehtävien pariin Huhuu-perheen talkoiden toisessa osassa.

Etsitään karanneet Huhuun munat

Ympäri huonetta karanneet munat etsittiin yksitellen. Munien toiselle puolelle oli kirjoitettu aiemmin opittuja tavuja ja kirjaimia. Lapsen tuli käydä katsomassa löytämänsä munan takapuolelle ja tulla kirjoittamaan siellä ollut tavu tai kirjain paperille.

image

Kim-leikkiä huhuun munilla

Pareittain pelatussa pelissä Huhuun muniin oli kirjoitettu lapsille tuttuja tavuja tai kirjaimia. Toinen piilotti munan toisen suljettua silmänsä. Tämän jälkeen piti päätellä ja sanoa, mikä tavu tai kirjain oli kadonnut.

Huhuu, huuhkaja-taidetta

Lapset taiteilivat liiduilla upeat Huuhkajat, joilla oli U-kirjaimen muotoiset sulat rintamuksessa. Lopuksi työt laveerattiin sinisellä vesivärillä.

image image image image image image image image image

Molla ABC

Kirjaimien piirtämisen taitoa harjoiteltiin Ipadillä Molla ABC pelin avulla. Oikeat kirjoitussuunnat tulivat väkisinkin tutuksi, sillä peli ei hyväksy väärillä suunnilla piirrettyjä kirjaimia. Harjoittelun kohteena olivat paitsi juuri tutuksi tullut U, myös A ja I.

imageimage

YK 70 vuotta – Matkailua maailmalla

image

YK täyttää tänä vuonna 70 vuotta, joten kuluneella viikolla olemme matkailleet maailmalla ja tutustuneet lähinnä Suomen naapurivaltioihin. YK:n päiväähän vietetään 24.10., joten eskarilaisten YK-juhlat matkustus teemalla olivat todella ajankohtaiset. Tutustuimme viikon aikana mm. Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjään lähinnä lastenkulttuurin näkökulmasta. Sadut, leikit ja kädentaidot ovat lähellä lapsen maailmaa, joten näiden työskentelytapojen kautta eri maihin oli hyvä lähteä ”matkustamaan”. Yhdessä ”matkustaminen” vaati myös ryhmätyötaitoja. Toiminnallisten ja liikunnallisten tehtävien myötä opimme taas hieman konkreettista tietoa ko. maista. Liput, esineet ja eskareiden askartelemat eri maiden lapset valottivat omalta osaltaan monikulttuurisuutta lapsille.

image image image

1.päivä: Liikuntaseikkailu maailman ympäri

YK-viikko ja ”matkailu” aloitettiin seikkailemalla liikunnallisesti eri maanosissa. Samalla eskarit pääsivät tutustumaan ja kokeilemaan liikuntaleikkejä eri puolilta maapalloa.

Pakkaaminen ja lämmittely

Matka aloitettiin tietenkin pakkaamalla, mikä tapahtui tekemällä erilaisia dynaamisia venyttelyliikkeitä, joiden avulla mukaan saatiin kaikki tarvittava. Välillä juostiin kotiin ja sitten taas pakkaamaan lisää tavaroita. Mukana oli mm. eteentaivutuksia, askelkyykkyjä, etureidien ja kylkien venytyksiä.

20151019_101201 20151019_101337

Matka alkaa

Matkaan lähdettiin rytmikkään musiikin tahdissa, ensin marssien. Aina kun musiikki taukosi, vaihdettiin kulkuneuvoa. Bussi kulki pareittain tai kolmen ryhmissä kädet olkapäillä, ratikka penkkiä pitkin, laiva ryömien tai kierien ja raketti penkille edestakaisin hyppien. Lopulta saavuttiin perille…

20151019_101537 20151019_101854

Afrikka

Autiot saaret

Autiot saaret leikissä leikkijöillä oli oma saari vanteen sisässä. Yksi toimi huutajalla, jonka ”myrsky tulee!” huudolla vaihdettiin paikkaa. Käytimme erilaisia liikkumistapoja.

Autiot saaret 2

Tässä leikissä mentiin edelleen autiolle saarelle vanteen sisään, mutta aina musiikin soidessa saarille ei saanut mennä. Vähitellen saaria eli vanteita vähennettiin ja yhdelle saarelle piti mahtua useampi asukas.

Apinahippa

Ensin valittiin 1-2 hippaa, jotka lähtivät jahtaamaan viidakon vekaroita. Hipan kosketuksesta muuttui apinaksi ja piti mennä puuhun eli puolapuille roikkumaan. Takaisin peliin saattoi pelastaa koskettamalla apinan jalkoja.

Etelä-Amerikka

Usain Bolt

Maailman nopeimman ihmisen tapaan kilvoittelimme reaktiolähdöissä. Valitsimme tietyn lähtömerkin, jonka kuultuaan piti pinkaista mahdollisimman nopeasti lähtöviivalta salin toiseen päähän. Juoksuun lähdettiin eri asennoista.

20151019_093943

Inkkarit ja hevoset

Amerikan alkuperäiskansa eli intiaanit tulivat tutuiksi viestileikin avulla. Intiaanit kilpailivat ratsastusnopeudessa kahdessa joukkueessa. Ensin kierrettiin rata ilman esteitä ja sitten asetettiin voimistelumattoja vesiesteiksi. Kilpa ratsastettiin tietenkin keppihevosilla.

20151019_094336

Hevoset laitumella

Tämä leikki oli muunnelma Kuka pelkää merimiestä leikistä. Yksi toimi huutajana, jonka huudettua ”hevoset laitumelle” muut saivat lähteä liikkeelle kohti toisessa päässä olevaa turvaa. Mikäli huutaja sai hevosen kiinni, tuli tämän liikkua laukkaamalla sivulta sivulle, avustaen näin huutajaa kiinniotossa.

Kohti Eurooppaa

Eskimoviesti Grönlanissa

Eskimot kilpailivat jääpalojen eli jumppamattojen kuljettamisessa kahdessa joukkueessa. Jääpala piti kuljettaa pareittain tietty matka ja tuoda takaisin seuraavalle parille. Nopeampi joukkue oli voittaja.

20151019_094951

Herra Susi Englannissa

Herra susi leikissä valittiin ensin yksi herra sudeksi, joka asettui salin toiseen päätyyn. Muut leikkijät menivät vastakkaiseen päähän ja alkoivat kysellä herra sudelta ”Paljonko kello herra susi?” Tähän susi vastasi joko esim. ”kello on kaksi”’ jolloin muut leikkijät ottivat kaksi askelta kohti sutta tai ”päivällisaika”. Tällöin susi lähti ottamaan muita kiinni.

Jäämies Suomessa

Leikimme vielä Euroopassa Kuka pelkää jäämies leikkiä, jossa toimitaan kuten monille tutussa Kuka pelkää merimiestä leikissä.

20151019_095736

Aasia

Satujoogaa

Aasiassa rauhoituimme joogan parissa. Harjoittelimme muutamia satu- ja lastenjoogasta tuttuja liikkeitä, joissa tuli keskittyä, tasapainoilla ja hallita kehonsa.

20151019_105626 20151019_105711 20151019_105602

2. Päivä: Tanska

image

Tanskassa vierailimme yhdessä ykkösten kanssa. Tanskan reissulle meidät johdatteli tietenkin tutustuminen legoihin ja tanskalaiseen satusentään H. C. Anderseniin. Ensin haimme virikkeitä tuleviin tehtäviin legolandin nettisivuilta: http://legoland.com

Tämän jälkeen lapset saivat valita neljästä pysäkkivaihtoehdosta, miten jatkaisivat Tanskan visiittiään. Lapsilla oli mahdollisuus käydä useammallakin pysäkillä, mikäli aika riitti.

Suunnittele oma legohahmo

Legolandin innoittamana oli mahdollisuus suunnitella oma legohahmo. Tähän tarvittiin vain ns. tyhjä, valkoinen kopio legohahmosta ja tusseja. Ja syntyihän niitä, upeita hahmoja…

imageimage image image image image

Rakentele legokirjaimia

Legoista saattoi myös tehdä kirjaimia. Pinterestistä löytyneet mallit toimivat hyvänä pohjana, kun lapset kävivät rakennushommiin. Osa kirjoitti kirjaimilla oman nimen, osa rakenteli vain yksittäisiä kirjaimia.

image

Pelaa legohahmopeliä

Legohahmopeliin tarvittiin pelialusta, kaksi noppaa ja värikynät. Pelissä piti värittää legohahmoa oikeilla väreillä sitä mukaa, kun sai vastaavan luvun kahden nopan heitossa.

image

H. C. Andersen: Prinsessa ja herne

Yhtenä tehtävävaihtoehtona Tanskassa oli lukea tai kuunnella Prinsessa ja herne -satu. Tämän jälkeen sai piirtää oman oikean prinsessan ja keksiä tälle nimi. Taitavemmat saivat kirjoittaa lisätietoja prinsessasta, esim. Mistä tämä pitää.

image

3. Päivä: Ruotsi

image

Ruotsista kenties lähimpänä lasten maailmaa on maailman vahvin tyttö eli Peppi Pitkätossu. Sopivasti, kuten YK, Peppi täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tämän johdosta pääsimmekin lasten kanssa viettämään Pepin synttäreitä. Aluksi luimme otteen Tunnetko Peppi Pitkätossu -kirjasta, jossa Tommi ja Annikka saapuvat Pepin synttäreille. Tämän jälkeen leikkittiin Peppi -teoksistakin tuttuja leikkejä.

PIPPI ANNIVERSARY LOGO YELLOW_FI_CMYK

Aarteen etsintä

Efraim Pitkätossu eli Pepin isä oli kirjoissa merirosvo, joten hänen innoittamina lähdimme etsimään aarretta. Tällä kertaa ensin lasten tuli etsiä kätketyt kirjainkortit, jotka oli piilotettu ympäri eskaria. Kun kaikki kirjaimet oli löydetty, yritettiin niistä muodostaa sana. Tämä sana oli paikka, johon merirosvojen aarre oli kätketty. Lopulta päästiin avaamaan aarrearkku, josta paljastui jokaiselle lahjakortti Peppi Pitkätossu – tarinoiden maailmaan.

image image

Pikku ukon häntä

Synttäreiden viettoa jatkettiin Pikku Ukon häntä leikillä, jossa lapset saivat sokkona yrittää asettaa Pepin hevosen häntää paikalleen. Häntä oli tehty villalangasta ja hevonen piirretty taululle. Lähimmäksi oikeaa paikkaa osunut oli voittaja.

Haaksirikko eli lattiaan ei saa koskea -leikki

Tätä leikkiä varten lattialle asetettiin mattoja, tuoleja ja tyynyjä. Yksinkertainen tavoite oli liikkua ympäri huonetta lattiaan koskematta. Mikäli tippui ns. lattialle, piti suorittaa leikin ohjaajan määräämä tehtävä ja pääsi takaisin mukaan leikkiin.

image image

Haaksirikkoleikin jälkeen jatkettiin Peppi aiheisten tehtävien parissa – lapset saivat valita mieleisensä.

Peppi Pitkätossu visa

Visa sisälsi helpohkoja vaihtoehtokysymyksiä Peppiin liittyen. Tätä pelattiin nopein vastaa periaatteella… Tässä visaisen kysymykset, jotka löytyivät Vihdin kirjaston sivuilta. http://www.vihti.fi/palvelut/kirjasto/lapset

Peppi Pitkätossu värityskuva

Peppi aiheinen kuva väriteltiin puuväreillä. Aihe kuvaan oli napattu Peppi kirjojen Peppi Pitkätossu nuuskijana -luvusta. Aivan ihania, erilaisia kuvia saatiinkin aikaan.

imageimage

Lahja Peppi Pitkätossulle

Kirjassa Peppi sai lahjaksi soittorasian, mutta eskareiden tehtävä oli keksiä, suunnitella ja piirtää mielestään sopiva lahja Pepille. Tätä varten tarvittiin tusseja ja väripapereita.

image

4. Päivä: Venäjä

image

Lappeenrantaa lähimpänä oleva ulkomaa eli Venäjä oli matkakohteenamme neljäntenä päivänä. Venäläiseen kulttuuriin meidät johdatti paitsi kartta, josta ihmettelimme itänaapurimme valtavaa kokoa, myös maatuskanuket. Tutkimme nukkeja: niiden väritystä, koristelua ja sisäkkäisyyttä. Lapset myös kertoivat, missä olivat nähneet ko. nukkeja ja mitä olivat niillä tehneet tai leikkineet.

Venäläisestä lastenkirjallisuudesta Suomessa tunnetuin teos on kenties Edvard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Niinpä johdatteluna päivän matkailuun lapsille kerrottiin alku Fedja-sedän tarinasta. Siinä poika nimeltä Fedja-setä päättää lähteä maalle, koska äiti ei pidä hänen kissastaan. Fedja-setä pakkaa kissan kissakassiin ja astelee bussipysäkille. Kirjan toisen luvun alussa kissa saa nimekseen Matroskin, jonka myötä siirryimme kissaleikkien pariin.

image

Matroskin tahtoo kodin

Aluksi valittiin yksi kissaksi, joka lähtee kysymään kotia muilta leikkijöiltä. Kissalle oli aina vastattava kysy naapurilta ja osoitettava keneltä kisu kysyy seuraavaksi. Muiden leikkijöiden tuli olla nauramatta, sillä pokan pettäminen tiesi Matroskinin vaihtumista. Leikkiä kehiteltiin niin, että kotia piti ensin kysyä kissan kielellä ja sitten vielä kissankielellä kissaksi eläytyen.

image

Matroskinin koulutus

Tässö leikissä lapset olivat kissoja, joita koulutettiin ohjaajan käskyjen mukaan. Käskyjä olivat: ”tassut kattoon”, ”nelitassuille”, ”kisut kyykkyyn”, ”kisut selälleen/mahalleen” ja ”häntä maahan”, joiden mukaan kisujen piti mennä ko. asentoon mahdollisimman nopeasti. Hitain tippui aina pois leikistä.

image image

Leikkien jälkeen jatkoimme Venäjään liittyneiden tehtävien ja kädentaitojen parissa. Lapsilla oli mahdollisuus valita mieluisampi työ.

Matroskinin kissakassi

Kartongista valmistui Fedja-sedässäkin mainittu Matroskinin kassi. Ensin kassi leikattiin, minkä jälkeen siihen kirjoitettiin mallin mukaan Matroskin joko suomeksi tai venäjäksi. Lopuksi vielä koristelu esim. Venäjän ja Suomenlipuin.

imageimageimageimageimage

Oman maatuskanuken suunnittelu

Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa tusseilla oman maatuskanuken. Nukkeja oli tarjolla kolmea eri kokoa. Lopuksi nuket liimattiin taustapaperille.

image image image image

5. Päivä: matka päättyy

Matka päättyi viikon lopulla kertaamiseen. Eskarit saivat ensin kertoa, mitä heille oli jäänyt mieleen viikon varrelta. Sitten kävimme yhdessä pääasioita läpi naapurimaistamme, joissa vierailimme. Osa lapsista oli myös tuonut matkamuiston kotoaan eskariin. Näistä esineitä kerrottiin tarinoita ja juteltiin. Lopuksi eskarit saivat vielä valita kaksi tehtävää viikon varrelta, jota eivät vielä olleet tehneet tai mikä oli ollut heille mieluisin… HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ YK!??

Isä, lähdetään sieneen! – I

1.Päivä: Isä ja ipanat

I-kirjaimeen lähdimme tutustumaan Markus Majaluoman Isä, lähdetään sieneen! -kirjan kautta. Kirjassa Ruusumäen hassunkurinen porukka päättää lähteä sieneen isän uudella autolla. Mukaan pakataan myös hupsu naapuri ja tämän lipputanko. Töhrittyjen sienikirjojen, lipputangossa ruikkuneiden kalsarien, eksymisten ja metsälehmien kautta Ruusumäen ipanat ja isä pääsivät lopulta onnellisesti myös kotiin. Ensimmäisenä päivänä luimme kirjan noin puoleen väliin, minkä jälkeen keskustelimme tarinasta – mm. siitä, millaisia Ruusumäen perhe ja isä lasten mielestä olivat. Olivatko lasten omat isät yhtä hassuja? Seuraavaksi tutustuimme I-kirjaimeen erilaisten leikkien kautta.

isä

Isä metsässä

Metsässä kaukui I-äänne. Eksyneen isän piti etsiä ainoa puu, joka ei sanonut I-äännettä. Ensin valittiin yksi leikkijöistä ”isiksi” ja loput olivat puita. ”Isin” mennessä oven ulkopuolelle valittiin yksi puu, joka oli muu kuin I-puu. Sokkana paikalle kutsuttu ”isi” yritti kuuntelemalla löytää joukosta tämän puun.

image

Myrkkysieniä sienikirjasta

Tämä leikki oli mukaelma myrkkysieni-leikistä. Tällä kertaa sieninä olivat äänteet ja tavut, joissa yhdisteltiin jo opittuja A- ja I-äänteitä. Yksi leikkijöistä valittiin sienten kerääjäksi ja tämä poistui huoneesta. Tällä välin muut valitsivat myrkkysienen. Kerääjän saadessa ns. hyvän sienen, muiden tuli sanoa sienessä olevat äänne tai tavu. Myrkkysienen kohdalla huudettiin ”myrkkysieni”.

image

Isän autosta löytyy

Isän autosta löytyy-leikki oli muunnelma Laiva on lastattu leikistä. Taululle piirrettyyn isän uuteen autoon keräsimme I-kirjaimella alkavia sanoja, joita lapset keksivät mm. itikka, isä, ipanat ja ilta.

Ipanoiden kirjainvoimistelu

Tässä leikissä leikin ohjaaja sanoi joko I- tai A-kirjaimella alkavan sanan ja muiden leikkijöiden tuli muodostaa kehollaan alkuäännettä vastaava kirjain mahdollisimman nopeasti. Voimistelun lopuksi toimittiin pareittain ja tehtiin kaverin selkään 20 I-kirjainta sormella.

Vihkotyöskentely

I-kirjainta harjoiteltiin myös vihkotyöskentelyn parissa. Ensimmäiselle sivulle lapset tekivät ison I-kirjaimen. Toiselle sivulle harjoiteltiin I-kirjaimen piirtämistä useaan eri kokooon ja kirjoitettiin taululta isän autosta löytyviä sanoja.

image image image

2. Päivä: Ipanoiden liikuntaseikkailu

Toisena päivänä jatkoimme I-kirjaimeen tutustumista liikunnan keinoin. Salissa teimme erilaisten liikuntaleikkien kautta lähempää tuttavuutta I-kirjaimeen ja kertailimme samalla A-kirjaintakin.

Kirjainhippa

Valitaan yksi tai useampi hippa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijäänyt muodostaa kehostaan A- tai I- kirjaimen ja jää paikalleen. Pelastaa voi menemällä pelastettavaa eteen ja muodostamalla saman kirjaimen kehollaan.

Alkukirjainhippa

Hippaa leikitään siten, että hipan koskettama pelaaja menee leikin ohjaajan luo ja keksii A tai I-kirjaimella alkavan sanan. Kun tämä onnistuu, pääsee takaisin mukaan leikkiin.

image

Itikan tai apinan metsästys

Tässä leikissä pääsee liikkeelle I- tai A-kirjaimella alkavilla sanoilla. Alkuun yksi leikkijä aloittaa alueen sivustalla metsästäjänä, joka yrittää palloa heittämällä osua muihin leikkijöihin. Mikäli saa osuman, pääsee metsästäjäksi.

image image

Paikanvaihtoleikki

Pelataan kuten hedelmäsalaattia, mutta kirjaimilla ja äänteillä. Piirissä pesillä olevilla on kirjainkortti edessään. Keskellä oleva leikkijä huutaa jonkin kirjaimen ja ko. kirjainpesillä olevat pelaajat vaihtavat paikkaa. Samalla huutaja yrittää etsiä itselleen pesän. Leikkiin saa lisää vauhtia huutamalla ”aakkoset”, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa.

image

Pienryhmätehtävät

Toimimme lopuksi 3-4 lapsen ryhmissä neljällä pysäkillä noin viiden minuutin ajan kullakin…

  • tavuhypyt aidoilla
  • hyppyruudukko
  • liikuntanoppatehtävät
  • kirjaimien piirtäminen parin selkään

image

3. Päivä: isän apulaiset

Aivan aluksi luimme Isä, lähdetään sieneen! -kirjan loppuun. Muuten Kolmas päivä I-kirjaimen parissa toimittiin tehtäväpysäkkien parissa. Lapset pääsivät toimimaan isän pikku apulaisina.

Ipanat askartelee

Aakkosaskarteluna lapset tekivät isän uuden auton, jonka värittivät ja leikkasivat sekä liimasivat kartongille. I-lipputanko piirrettiin kartongille liiduilla. Lisäksi jokainen sai piirtää työhön vielä Ruusumäen perheen tai vaikka metsälehmän mikäli halusi.

image image

image image image image

Eksyneet I-kirjaimet

Tässä tehtävässä lasten piti etsiä ympäri tilaa eksyneet kirjaimet. Aina kun löysi yhden kirjaimen, piti käydä piirtämässä mahdollisimman ison I taululle.

Muistipeli

Muistipelissä oli sana- ja kuvakortteja, joista löytyi aina pari. Aiheena I- ja A-kirjaimella alkavat sanat. Apuna päättelyä vastineessa tehtävässä oli harjoittelijamme Anna.

image

Tavulajittelu

Tehtävässä eskareiden tuli lajitella kuva-sanakortit tavumäärän mukaan. Sanat taivutettiin taputtamalla ja sitten ne piti laittaa oikealle lautaselle. TET-harkkari Sami auttoi lapsia tarvittaessa.

image

Logico-tehtävät

Logicoissa harjoiteltiin alkukirjaimen löytämistä.

image

Adalmiinan helmi – A

1.Päivä: Adalmiina johdattaa A-kirjaimeen

Adalmiinan helmi -tarina vie lapset sadun maailmaan, jossa leikkien ja  toimien tutustumme A-kirjaimeen. Aluksi luimme tämän Satusetä Topeliuksen klassikon noin puoleen väliin ja mietimme sen merkitystä. Adalmiinahan sai sadussa lahjaksi helmen, jonka myötä hänestä tulisi kaunis, viisas ja rikas, kunhan helmi vain pysyisi tallessa. Mikäli helmi joutuisi hukkaan, hänen toinen lahjansa, eli nöyrä sydän, astuisi voimaan. Niin vain kävi, että helmi putosi lähteeseen ja lahjansa menettänyt Adalmiina karkasi metsään. Lasten kanssa pohdimme mm. sitä, miksi Adalmiinasta oli tullut niin epäystävällinen ja itsekäs. Keskustelun jälkeen aloimme toimimaan sekä Adalmiinaan että A-kirjaimeen liittyvien leikkien parissa.

image

Adalmiinan metsä

Tarinassa Adalmiina pakeni metsään, joten lasten kanssa leikimme Adalmiinan metsää, jossa puut olivat eri äänteitä. Yksi puista oli ”A” puu ja muut joitakin muita äänteitä. Yksi leikkijöistä oli Adalmiina, jonka piti tulla metsään sokkona ja tietämättömänä siitä, missä ”A” puu oikein oli. Tällöin metsän puut alkoivat sanoa omaa äännettään ja Adalmiinan piti etsi ”A” puu.

Etsitään Adalmiinan hukkaamat A-kirjaimet

Adalmiina oli hukannut A-kirjaimet ympäri eskaria ja lasten piti auttaa häntä löytämään ne. Kirjaimia oli piilotettu eri puolille tilaa. Aina kun löysi yhden kirjaimen uudesta paikasta, sai käydä kirjoittamassa yhden A-kirjaimen taululle liiduilla. Lopuksi laskettiin montako kirjainta kukin oli löytänyt.

image

Sinisen haltijan taikasauva

Seuraavaksi lapset ottivat käteensä näkymättömän taikasauvan ja loihtivat etusormestaan taikakynän, jolla kirjotettiin A-kirjaimia kaverin selkään ja kämmeneen ainakin kymmenen kertaa.

image image

Adalmiinan linnasta löytyy

Adalmiinan linnasta löytyy tietenkin vain A-kirjaimella alkavia sanoja ja asioita. Lapset saivat keksiä itse A-sanoja ja kirjoitettiin taululle. Lopuksi ”luettiin” yhdessä kaikki linnasta löytyvät sanat, asiat ja henkilöt.

image

2.Päivä: Adalmiinan apulaiset

Aluksi luimme Adalmiinan helmi tarinan loppuun. Adalmiinalle kävi lopulta hyvin, sillä lähteeseen pudonnut helmi ja kruunu löytyivät. Hyväsydäminen Adalmiina sai viimein myös rikkautensa, viisautensa ja kauneutensa takaisin, vieläpä prinssin kera. Lapset pääsivät tämän jälkeen toimimaan Adalmiinan apulaisina eli kamarineitoina, palvelijoina ja vartioina, tekemällä erilaisia tehtäviä A-kirjaimen parissa.

Vihkotyöskentely

Kokoamme lasten kanssa Aakkosvihkoa, johon liitämme harjoituksia kuhunkin kirjaimeen liittyen. Lasten vihko sisälsi A-kirjaimen kirjottamisen harjoittelua, A-sanojen kirjottamista, kuvan piirtämistä sadusta. Lisäksi lapset liimasivat kuvan Adalmiinan helmi -kirjan kannesta vihkoonsa.

imageimageimage

Kamarineidon helmipaja

Harjoittelijamme Anna toimi kamarineitona ja auttoi lapsia A-kirjaimen muotoisten helmipunontojen tekemisessä. Helmet pujotettiin piipunrassiin ja sen jälkeen taivuteltiin sekä leikeltiin oikeaan muotoon. Aika kivat Adalmiinan A-helmet saimme aikaan.

image

Helmet lähteessä

Prinssit ja rohkeat kansalaiset lähtivät hakemaan arvokkaita helmiä lähteestä. Lähteelle lapset johdatti A äänne hyppyrata, jossa harjoiteltiin pitkää ja lyhyttä A-äännettä.

image

A kirjaimia kultahiekassa

Adalmiina rakasti kultaa. Lapset sen sijaan pääsivät piirtämään A-kirjaimia kultahiekkaan. Koristehiekka olisi käynyt upeasti aiheeseen, mutta tällä kertaa sitä ei ollut, joten piti tyytyä leselautasiin… Kirjaimia piti harjoitella vähintään kymmenen.

image

Tavuhelmet

Tavuhelmitehtävässä lasten piti tavuttaa taputtamalla kuva-sanakorttien A-sanoja ja asettaa korttien viereen tavuja vastaava määrä Adalmiinan helmiä.

image

Minä ja me

Eskarin ensimmäisillä viikoilla tutustuttiin erilaisin toiminnallisin tehtävin ja leikein. Teemaa jatkettiin vielä syksyn mittaan ajatuksella ”minä” ja ”meidän ryhmä”. Tavoitteena oli mm. harjoitella omaan nimeä eri tavoin, tutustua eri tavoin ja leikkiä ryhmäleikkejä. Vuorovaikutusta, keskustellen ja yhdessä työskennellen, pidettiin keskeisenä tavoitteena lähes kaikessa toiminnassa. Osa tehtävistä toteutettiin pysäkkityöskentelynä, osa taas pienryhmissä tai pareittain. Aikaa aiheeseen käytettiin yhteensä noin kaksi ja puoli oppituntia. Seuraavassa esimerkkejä ”minä ja me” -teeman sisällöistä.

1.Tutustutaan pelaten

Lapsille oli valittu erilaisia pelejä, joissa samalla piti kertoen, kysellen ja kommunikoiden pystyä etenemään. Mukana olivat monille tutut pelit: Alias, Arvaa kuka? ja Aakkos-muistipeli. Alias on sananselityspeli, jossa toinen selittää kuvassa olevaa sanaa ja toinen yrittää arvata. Pelilaudalla edetään oikeiden vastausten määrän mukaan. Arvaa kuka?-pelissä pitää selvittää oikea henkilö kyselemällä kyllä ja ei kysymyksiä. Muistipelissä etsittiin aakkospareja.

imageimage

2. Tutustutaan leikkien

Kaikki minusta

Tätä peliä pelattiin yhdessä kahdella jättinopalla, joita toinen oli tavallinen ja toinen ns. Valkonoppa. Tähän nopeaan oli kirjoitettu ryhmän lasten nimet (2 per sivu). Taululle taas oli kirjoitettu nopansilmäluvun viereen erilaisia asioita, joita nopanheiton perusteella tuli itsestä kertoa.

ykkönen: suosikki kirjani / satuni

kakkonen: suosikki elokuvani

kolmonen: lempieläimeni

nelonen: lempiruokani

vitonen: kivointa eskarissa

kuutonen: olen taitava

image

Meidän ryhmä hedelmäsalaatti

Tässä leikissä jokaisella leikkimällä oli tuoli pesänä, paitsi huutajalla, joka asettui tuolipiirin keskelle. Huutajan piti kertoa joku asia, josta tykkää ja kaikki, jotka tykkäsivät samasta asiasta piti vaihtaa paikkaa. Samalla keskellä ollut yrittää etsiä itselleen paikan piiristä.

image

Olemmeko samalaisia?

Ollaanko samalaisia-leikissä valitaan ensin parit, jotka toimivat ohjaajan kysymysten. Mikäli pari on samaa mieltä, se jää paikalleen, mikäli eri mieltä, ottavat askeleen eteen. Kysymysesimerkkejä: ”Tykkään hernekeitosta”, ”Tykkään Robinista” jne. Lopuksi katsotaan, mikä pari oli kaikkein samalaisin ja mikä taas erosi eniten toisistaan.

Arvaa ketä ajattelen

Tämän leikin ideana on johdatella lapsia havainnoimaan itsensä ja toistensa ominaisuuksia. Ohjaaja ajattelee ja kuvailee hänen ominaisuuksiaan, esim. ”Hänellä on tummat hiukset”. Leikkijät yrittävät vihjeiden perusteella arvata kenestä on kyse.

Pesukone

Pesukone on hauska leikki, jossa madalletaan kosketuskynnystä leikinvarjolla. Mukavaa läheisyyttä ja yhteishengen kohottamista. Tässä video leikistä

http://topata.fi/videot-1-2lk/muut/pesukone

3. Minä – oma nimi, oma kuva

Oman nimen kirjaimia ja kirjoittamista harjoiteltiin muutamin eri tavoin. Ensin taululta piti etsiä valmiiksi kirjoitettu oma nimi ja saada se katoamaan veden ja siveltimen avulla. Toisessa tehtävässä kirjoitettiin omaa nimeä liiduilla voimaparerirullalle kolme kertaa.

image image

Väritystehtävässä lasten piti ensin etsiä oman nimensä alkukirjain ja värittää se omin lempivärein.

image

Omaa muotokuvaa lapset ovat tehneet viime viikkojen aikana sekä tussityönä sekä sadonkorjuu-teemaan liittyen leimasin tekniikalla. Lapset käyttivät tässä työssä kasviksia paitsi leimasimina myös siveltiminä.

imageimageimageimage

Geometriaa ja hahmottamista, osa 2 – ulkona

Geometrisia tehtäviä ja hahmottamisharjoituksia jatkettiin eskarissa tällä kertaa ulkona. Leikein ja toiminnallisten tehtävien kautta harjoittelimme ja kertailimme tasokuvioita, havainnointitaitoja sekä motoriikkaakin. Oppimisympäristönä toimi koulun piha ja pihan vieressä oleva metsikkö. Aikaa tähän kokonaisuuten käytimme noin tunnin verran. Mukana oli seuraavaavanlaisia tehtäviä, jotka toteutettiin pienryhmä- tai parityöskentelyn keinoin.

1.Kim-leikkiä

Kim leikin aluksi jokainen sai tehtäväkseen kerätä oman alustansa päälle viisi luonnonmateriaalia olevaa asiaa tai esinettä. Piti siis miettiä, mitkä ovat peräisin luonnosta ja mitkä eivät. Lisäksi kaikkien materiaalien tuli olla erilaisia, joten alustalle ei voinut kerätä esim. viittä vaahteran lehteä. Pieneltä alueelta löytyi mukavasti kaikenlaista, vai mitä…

imageimage

Seuraavaksi lapset jaettiin pareihin, jotka pelasivat Kim-peliä. Ensin valittiin jomman kumman alusta ja käytiin läpi, mitä alustan päällä on. Sitten toinen pareista laittoi silmät kiinni ja toinen piilotti jonkun esineistä. Tämän jälkeen piti havainnoida ja kertoa, mikä esine oli kadonnut. Peliä pelattiin monta kertaa siten, että toimittiin vuoroin piilottajana ja arvaajana.

imageimage

2. Kerro kuka olen

Tässä leikissä jatkettiin edelleen pareittain työskennellen. Opettaja kertoi toiselle pareista kuiskaten jonkin tasokuvion ja värin, esim. punainen kolmio. Sen aikaa toisen oli pidettävä kädet korvillaan, ettei vahingossakaan kuulisi, mikä kuvio oli kyseessä. Sitten tämän tehtänänä oli kyselemällä selvittää, mikä kuvio toinen on. Kysymysten tuli olla ”Arvaa Kuka” -pelin mukaan sellaisia, joihin saattoi vastaja kyllä tai ei. Lopulta sitten saatiin selville ko. kuvio ja samalla tuli käytyä läpi monta väri ja tasokuvion nimeä. Tämän jälkeen vaihdettiin osia.

3. Hedelmäsaalatti tasokuvioin

Hedelmäsalaatti leikin muunnellussa versioissa lapsit saivat pesikseen jonkin tasokuvion (ympyrä, kolmio, neliö). Leikkijät seisoivat piirissä tasokuvionsa päällä ja piirin keskellä oli huutaja. Huutajan tehtävänä oli valita yksi tasokuvio ja huutaa sen nimi. Tämän jälkeen kaikki, jotka seisoivat ko. kuvion päällä vaihtoivat paikkaa. Keskellä ollut yritti etsiä itselleen paikan piiristä. Pakkaa sekoitettiin huutamalla välillä ”Kaikki vaihtaa”, jolloin jokaisen leikkijän tuli kirjaimellisesti vaihtaa paikkaa.

image

4. Liikkumistavat ja tasokuviot omalla keholla

Tämä yksinkertainen leikki auttaa varmasti muistamaan ja hahmottamaan tasokuvioita. Ensin keksitään jokin liikkumistapa, esim. pomppien kuin kengurut, minkä jälkeen leikkijät saavat lähteä liikkumaan oikealla tyylillä. Ohjaajan huutojen mukaan muodostettiin sitten joko yksin, pareittain tai ryhmässä tasokuvio.

image image

5. Geometriset kuviot

Tähän leikkiin tarvitset noin viisi metriä pitkän narun. Lapset jaettiin 4 hengen ryhmiin, jotka saivat yhden päistään yhteen solmitun narun. Ryhmäläiset tarttuivat naruun ulkopuolelta. Seuraavaksi toimittiin ohjaajan käskyjen mukaan muodostaen tasokuviota narulla. Tämä osoittautui hieman haastavaksi tehtäväksi, sillä opettajan piti jonkin verran auttaa ryhmäläisiä oikean muodon aikaansaamiseksi. Pikku hiljaa lapset ymmärsivät keskutelun merkityksen tässä leikissä ja homma alkoi sujua paremmin.

image

6. Havainnointitehtävä pareittain

Pareista toinen oli sokea ja sulki silmänsä. Toisen tehtävänä oli kuljettaa tämä sokea valitsemaansa paikkaan ja kuvailla tälle mitä on edessä/takana/ylhäällä/alhaalla. Lopuksi sokea sai avata silmänsä tarkastaa oliko saanut oikeanlaisen kuvan paikasta. Tämän jälkeen vaihdettiin osia.

image

Logiikkaa ja geometriaa

Eskarin lapset pääsivät testaamaan aivonystyröitään ensimmäisissä matikan tehtävissään. Logiikkaa ja geomatriaa käsitelleet leikinomaiset pulmatehtävät koostuivat peleistä, rakentelusta ja leikeistä. Toiminta toteutettiin pysäkein, joita oli aiheeseen liittyen kuusi erilaista. Jokaisella pysäkillä työskenneltiin pareittain, joten myös yhteistyö oli sallittua. Ensin kävimme jokaisen pysäkin läpi yhdessä, minkä jälkeen jokainen pari sai neljä minuuttia aikaa toimia kullakin pisteellä. Kokonaisuudessaan aikaa tähän käytettiin noin 45 minuuttia. Yhtäaikaa touhusi 12 lasta eli 6 paria… Tässä esittelyssä geometriset pysäkkimme:

1. Logicot

Logico-peleistä löytyy paljon mahdollisuuksia eri asioiden opetteluun ja harjoitteluun. Kaukaan eskarit pääsivät valitsemaan kolmesta lähinnä päättelyä ja hahmottamista vaativasta tehtävästä. Ensimmäisessä piti löytää vastaava geometrinen muoto, toisessa oikea kasvojen ilme ja kolmannessa – haastavassa tehtävässä tavoitteena oli löytää rakennuspalikat, joista kuvassa ollut kuvio muodostui.

image image

2. Logiikkapelit

Tällä pisteellä vaihtoehtona oli pelata joko Katamiino- tai Castle logix-peliä. Katamiinossa on montakin eri pelivaihtoehtoa. Suhteellisen helpossa variaatiossa pitää täyttää pelilauta käyttäen kaikkia palikoita eli pentamiinoja. Peliä voi helpottaa rajaamalla pelialuetta pienemmäksi. Erittäin koukuttava peli sopii kaikenikäisille. Castle logix-peli sisältää eri tasoisia tehtäviä, joita löytyy ohjekirjasta.

image image

3. Kim-leikki tasokuvioin ja värein

Tässä pelissä tutuksi tulevat väkisinkin geometriset tasokuviot eli kolmio, neliö ja suorakulmio sekä ympyrä. Kim-leikkiähän pelataan niin, että toinen leikkijä sulkee silmänsä, jolloin toinen ottaa yhden muodon pois näkyvistä. Tämän jälkeen silmänsä sulkenut leikkiä saa katsoa, mikä muoto (ja väri) on kadonnut.

image

4. Geolaudat

Geolaudalle on mahdollisuus rakentaa erilaisia tasokuvioita ja janoja kuminauhoilla. Nyt eskarilaiset saivat tutustua lautoihin tekemällä itse keksimiään kuvioita. Mielikuvitusta meiltä ainakin löytyy??

image image

5. Rakenna mallin mukaan

Opettaja oli tehnyt valmiiksi kaksi mallia multilink-palikoista. Lasten tavoitteena oli rakentaa mallin mukaan samanlainen. Tehtävä ei ollutkaan ihan helppo näin lyhyessä ajassa…

image

6. Loogiset palat

Loogisista paloista on mahdollisuus tehdä erilaisia ryhmiä ja sarjoja palojen ominaisuuksien mukaan. Tällä pysäkillä lapset saivat tutustua ja leikkiä paloilla mielensä mukaan. Niistä syntyikin mm. hienoja torneja, linnoja ja raketteja.

image image