Vappuhulinaa!

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Dinokoulu – D

Dinosaurukset yleensä kiinnostavat lapsia, joten johdatteluna D-kirjaimeen päätimme leikkiä yhdessä dinokoulua. Dinokoulussa tutustuimme dinosauruksiin ja opimme samalla D-kirjaimeen liittyviä tavuja ja sanoja. Dinokoulussa luimme, leikimme ja teimme toiminnallisia tehtäviä.

Aloitimme Dinokoulun lukemalla lasten tietokirjaa Dinosaurukset, joka sisälsi perustietoa dinosauruksista. Lähdimme siis etsimään ja tutustumaan dinoihin kirjan mukana.

dinot

Ensin kuulimme siitä, millaisia dinosaurukset olivat aikoinaan olleet – niiden värityksestä, ulkomuodosta, koosta ja ihosta. Tämän jälkeen kirjassa esiteltiin kasvinsyöjä-dinoja, joiden nimet vaativat hieman suujumppaa ennen kuin me pystyimme ne lausumaan. Sen verran vaikeita niiden nimet olivat! Siispä esiin Ville Virtahevon suu- ja kielijumppa ohjeet ja kielet kippuralle. Kielijumpan ja muuta lapsen puheen kehitykseen liittyvää materiaalia löydät ainakin Maija-Leena Hakamon Puhekuplia -kirjasta.

puhe

Naaman lihakset vetreinä aloimme lausua dinosaurusten nimiä. Ope luki nimen ja me sanoimme huudahtaen perässä…

Brachiosaurus!

Saurolophus!

Diplodovus!

Triceratops!

Dinot tunnetusti munivat munia, joista pikkudinosaurukset kuoriutuivat. Niinpä me leikimme dinosaurus discoa, jossa oli myös dinojen munia. Ensin tarvitsimme tietysti dinojen discoon sopivaa musiikkia, jota löysimme tietenkin Hevisaurukselta – Dinosaurusten maa -biisin muodossa.

Sitten laitoimme luokan lattialle oli vanteita (=dinojen munia), joiden sisällä oli D-kirjaimella alkavia tavuja. Musiikin soidessa tanssittiin tai liikuttiin eri tavoin ja musiikin tauotessa ope huusi jonkun ”munien” sisällä olevista tavuista. Sitten vaan nopeasti kaikki oikean munan sisään!

image image

Seuraavaksi ope kertoi meille lihansyöjä dinosauruksista – ne olivat aika hurjia. Ennen kuin opettelimme niiden nimiä, harjoittelimme D-kieltä ja D-tavuja pareittain. Saimme nipun tavukortteja ja hernepussin. Toistimme jokaista tavua 10 hernepussin heiton ajan. Sen jälkeen sujuivat lihansyöjä dinojen nimet taas huudahtaen open mallin mukaan hienosti!

Velociraptor!

Spinosaurus!

Tyrannusaurus rex!

image image

Viimeisenä leikkinä pelasimme Kuka pelkää dinosaurusta -leikkiä. Tavoitteena oli päästä luokan päästä päähän ilman dinosauruksen kosketusta. Mikäli dino sai kiinni, jäi apuriksi, joka taas kurkottelemalla yritti saada muita leikkijöitä kiinni. Ope oli ensin alueen keskellä dinosauruksena. Liikkeelle sai lähteä ensin open huutaessa D-kirjaimella alkavan sanan. Toisella kierroksella liikkeelle lähtö tapahtui, jos kuuli sanan, jossa D-kirjain oli sanan keskellä.

Dinokoulun lopuksi tutustuimme D-kirjaimen muotoon vihkotehtävän avulla. Ensimmäiselle sivulle taiteilimme D-kirjaimen suureen kokoon. Toiselle sivulle harjoittelimme 20 hienointa D-kirjain. Kolmannelle vihkon sivulle piirsimme oman dinosauruksen.

imageimageimageimageimageimageimage

Jäätelöä, ötököitä – J, Ö

Jäätelöä – J

Kesäaikaan siirrymme eskareiden kanssa yhdessä humauksessa, kun lähdimme todellisen kesäherkun, jäätelön, pariin. Jäätelö-teema johdatteli meidät kuin huomaamatta, arvatenkin, J-kirjaimeen. Aluksi tutkimme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun oudot kojeet -kirjaa, jossa esitellään jäätelöpallopeliä.

tatunjapatunoudotkujeet

Tatun ja Patun hassun jäätelöpallopelin jälkeen leikimme Jäätelökone-leikkiä, jossa lapset jaettiin jäätelömakujen perusteella kolmeen ryhmään – esim. ”mansikat”, ”päärynät” ja ”mangot”. Luokan päädyt toimivat turva-alueina, jonne piti liikkua open huutojen mukaan. Ope toimi alueen keskellä samalla hippana. Mikäli ope huusi: ”Jäätelökone!”, oli kaikkien leikkijöiden lähdettävä liikkeelle. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi hipan apulaiseksi ottamaan muita kiinni kurkottelemalla. Leikissä liikuimme eri tavoin, esim. kinkaten, pomppien ja kyykkykävelyllä.

Seuraavaksi siirryimme testaamaan sitä, kuinka hyvin tunnemme eri jäätelömaut. Jäätelö-bingo pelissä etsimme ympäri luokkaa ja käytävää piilotettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu jätskimakuja.

image

Pareittain saimme bingo-ruudukon, jossa oli jäätelömakuja vastaavia palloja. Tavoitteena oli täyttää ruudukko yhdistämällä oikea kuva ja sana. Jäätelötuotteita löydät mm. täältä: https://www.pingviini.fi/tuotteet/

image

Jäätelöstä mieleemme tuli vähitellen myös J-kirjain. Jättinoppa -leikissä oli tällä kertaa mukana J-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja yritimme keksiä nopan osoittamalla tavulla alkavia sanoja… Lähemmin J-kirjaimeen tutustuimme pistetyöskentelyn parissa.

Kirjaimen piirtäminen

J-kirjaimen muotoa harjoittelimme tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla. Lisäksi kirjaimia piirrettiin taululle suureen kokoon ja monistetehtävässä pieneen kokoon.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Alkuäännettä opettelimme tunnistamaan rakentamalla jätsitötteröitä J-, K-, V-vohveleihin. Jäätelöpalloissa oli kuvia, joita vastaavien sanojen alkuäänne oli joko J, K tai V. Hienosti osasimme toimia jäätelökioskilla ja saimme alkuäänteet selvittyä…

image

Toisessa jäätelöaiheissa tehtävässä kertasimme aiemmin tutuksi tulleet jätskimaut. Kuva jäätelöpallosta ja kirjoitettu jäätelömaku muodostivat parin.

image

Irtokirjaimista muodostetusta J-Ä-Ä-T-E-L-Ö-A-N-N-O-S sanasta tehtävänämme oli rakentaa uusia sanoja. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta muutamia sanoja saimme kuitenkin muodostettua. Uudet sanat kirjoitimme paperille.

image

Ristinollaa pelasimme äänteillä, tavuilla tai sanoilla. Tavoitteena oli lukea oikein 3×3 ruudukon äänne, tavu tai sana ja saada pelikiekko kyseiseen ruutuun. Kolmen suora pystyyn, vaakaan tai vinottain tiesi pelin voittoa.

Vihkotyö

Lopuksi teimme vihkoihin J-kirjaimia. Ensin piirsimme kirjaimuodon suureen kookoon, sitten liimasimme moniste-tehtävän. Seuraavalle sivulle piirsimme tai kirjoitimme kolme J-kirjaimella alkavaa sanaa. Sitten saimme vielä suunnitella unelmien jäätelöannoksen viimeiselle sivulle.

image image imageimage image image image image

Ötököitä – Ö

Kesään kuuluvat myös ötökät ja kesäaikaan siirtymisen kunniaksi jatkoimme siis ihanien tai kamalien ötököiden parissa. Aloitimme aiheeseen tutustumisen loruilemalla ja liikkumalla.

”Hämä-hämähäkki kiipes langalle.  Tuli sade rankka hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.”

”Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Ahkerasti aina työssä ahertaa. Kohta on valmis keko komea. Muura-muurahainen kortta kuljettaa.”

”Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaa. Heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan. Heinä-heinäsirkko soittaa viuluaan.”

”Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä isäs, äitis keittää siulle oikein hyvää puuroo.”

Nämä monille tutut lorut lausuimme istuen kuiskaamalla ja sormenpäillä lattiaan naputtaen. Seuraavaksi menimme kyykkyyn ja taputimme kämmenillä lattiaa lausumisen rytmissä. Lopuksi loruttelimme runot samalla hyppien rytmissä.

Ötökän metsästyksessä pääsimme tutustumaan erilaisiin ötököihin. Loruista tuttujen leppäkertun, hämähäkin, heinäsirkan ja muurahaisen lisäksi löysimme ainakin ampiaisen… Etsimme ja kirjoitimme siis 3×3 ruudukon ötökkä kuvien viereen ympäri luokkaan piilotettujen sanalapuista oikeat ötököiden nimet.

image image

Ötökät johdattelivat meidät Ö-kirjaimen pariin. Ensin harjoittelimme piirissä kirjaimen piirtämistä. Edellä olevan selkään sormella piirtäen syntyi 20 Ö-kirjainta.

image

Jatkoimme kirjaimesta tavuihin tuolipiiri-leikillä, joka oli sovellettu aiheseen sopivaksi. Tuoli asetettiin piiriin ja tuoleille asetettiin tavukortti. Musiikin soidessa marssimme ympäri piiriä, kunnes ope pysäytti musiikin. Silloin istuimme nopeasti vapaalle tuolille ja otimme tuolilla olevan tavukortin käteemme. Tavukortit luimme vuorotellen… Korteissa oli lyhyitä Ö-kirjaimia sisältäneitä tavuja.

image image

Musiikiksi tähän teemaan sopivat mm. Ipanapa 1 löytyvä ötökän elämää tai vaikkapa Ellan ja Aleksin Mc koppakuoriainen!

parhaat_laulut-15116792-frntlipa

Pysäkeillä tutustuimme Ö-kirjaimeen lähemmin…

Kirjaimen piirtäminen

Tavutikkaat -pelissä heitimme noppaa, johon oli kirjoittettu Ö-tavuja. Heittojen mukaan kirjoimme tavut monisteeseen oikean tikkaan kohdalle.

image

Voimapaperille, liitutaululle teimme kumpaankin Ö-kirjainta kymmenen kertaa isoon kokoon. Molla ABC-pelin avulla harjoittelimme lisää kirjaimen piirtämistä.

Äänteet, tavut ja sanat

Kala-pelissä harjoiteltiin Ö-äänteen tunnistamista. Kaloihin oli kirjoitettu sanoja, jotka joko alkoivat Ö-kirjaimella tai sisälsivät Ö-kirjaimia. Lapsi valitsi kalan ja ope luki siihen kirjoitetun sanan. Mikäli tunnisti sanan alkuäänteen, sai kalan itselleen. Jos sana ei alkanut Ö-kirjaimella tehtävä oli laskea sanassa esiintyvien Ö-kirjainten määrä.

imageimage

Ötökkäjahdissa lätkittiin paperille piirrettyjä ”koppakuoriaisia”, joissa oli Ö-kirjaimen sisältäviä tavuja. Peliä pelasimme pareittain. Ope luki tavun kortista ja oikeaa ”koppakuoriaista” nopeimmin lätkäissyt sai kortin itselleen. Lopuksi laskettiin pisteet eli korttien määrä.

image

Vihkotyö

Vihkoihin teimme ensin ison Ö-kirjaimen. Tavutikkaat -monisteen liimasimme seuraavalle sivulle ja harjoittelimme vielä 10 hienointa Ö-kirjainta. Lopuksi saimme vielä piirtää joko lempi tai inhokki ötökkämme vihkoihin.

image image image image imageimage image image image

MUKAVAA KESÄN ODOTUSTA!!

Talven taikaa

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Ruusunen, Tuhkimo, Lumikki – R, T, L

Tutustuimme perinteisten satujen ja prinsessojen kautta uusiin kirjaimiin, nimittäin R-, T- ja L-kirjaimiin, prinsessojen mukaan. Satuihin yhdistelimme leikkejä, draamaa, tehtäviä ja pistetyöskentelyä. Kaikkia meitä lapsia ja aikuisia eivät välttämättä prinsessat kiinnosta, mutta yllättäen kaikki olivat innokkaita osallistumaan lähes koko teemajakson ajan. Sadut ja leikki vain veivät mennessään…

1.Ruusunen

satuaarre

Alkuun luimme Prinsessojen satuaarre -kirjasta Grimmin sadun prinsessa Ruusunen. Kuultuamme sadun kertaalleen open lukemana, kertasimme sen pääkohdat keskustelemalla. Tämän jälkeen työskentelimme pareittain prinsessa Ruusunen -tarinasta koostetun kuvasarjan parissa. Kerroimme vuorotellen toisillemme sadun vielä kerran kuvien avulla.

image

Jatkoimme aiheeseen syventymistä leikkimällä ja laulamalla tutun ”Prinsessa Ruusunen” laululeikin. Valitsimme Ruususen, noidan ja prinssin, muiden leikkijöiden asettuessa prinsessan ympärille piiriin muuriksi. Ehdimme leikkiä ja laulaa ”Prinsessa Ruususen” muutaman kerran.

”Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa…

Ja linnan muurit kohoaa…

Vuos’ sadan nukkuu Ruusunen…

Vaan prinssi uljas avun tuo…

Hän rientää kauniin Ruusun luo…

Heräjä Ruusu kaunoinen…

Nyt tanssikaamme laulellen…”

Laulun jälkeen otimme esiin haltijan tai noidan taikasauvan (eli oman sormen) ja teimme ensin ilmaan 10 isoa R-kirjainta mallin mukaan. Tämän jälkeen ”taikasauva” käytettiin myös pareittain – R-kirjaimia tehtiin kaverin selkään toiset kymmenen kappaletta.

Seuraavaksi oli aika siirtyä R-kirjain harjoitteluun pysäkkitehtävien parissa…

Kirjaimen piirtäminen

Harjoittelimme R-kirjaimen piirtämistä Ipadin avulla sekä Molla ABC -peliä pelaamalla että Finger -paint piirrosohjelmalla, jossa voi piirtää sormella helposti eri kokoisia kirjaimia ja pyyhkiä ne halutessaan myös  pois kätevästi. Lisäksi jokainen piirsi pienille leselautasille 20 R-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Äänne-kirjain vastaavuutta harjoittelimme marmorisilla prinsessa kirjaimilla. Peliä pelattiin pareittain, vastaavasti kuin myrkkysieni-peliä, jossa toinen valitsee myrkkysienen ja toinen tulee niitä keräämään tietämättä, mikä sieni on valittu myrkkysieneksi. Nyt vain sienien tilalla oli kirjaimia, joita keräämään tulleen pelaajan oli aina sanottava keräämänsä kirjainta vastaava äänne.

image

Kirjoittamista ja ”lukemista” harjoittelimme monistetehtävässä, jossa tuli ensin etsiä kaikki R-kirjaimella alkavat sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa sekä piirtää kolme sanaa oman valintansa mukaan.

image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirsimme ensin R-kirjaimen muodon suureen kokoon ja harjoittelimme vielä 10-15 kirjainta lisää hieman pienempänä. Seuraavalle sivulle piirsimme kuvan Ruususen tornihuoneesta, josta löytyi ainakin ruusuköynnös, rukki, rasia ja Ruusunen itse nukkumassa sata vuotista untaan lattialla.

image image

image image

2. Tuhkimo

Seuraavana prinsessana oli vuorossa Tuhkimo lasikenkineen ja kurpitsavaunuineen. Käytimme open johdolla käsikirjana Terhi Martinez-Abarcan ja Riikka Nurmen Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! -kirjaa, josta löytyy paljon materiaalia 1-7-vuotiaiden draamakasvatukseen.

draama

Alkukoukkuna luimme Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta kohdan, jossa ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet kiusaavat ja pilkkavat Lumikkia. Tähän liittyen pelasimme Pääsenkö piiriin -leikkiä, jonka kautta voi käsitellä kiusaamista syvemmin. Leikissä valitaan 2-3 leikkijää, jotka menevät muiden muodostaman piirin ulkopuolelle. Piirissä olevien lasten tehtävänä on estää ulkopuolella olevia pääsemästä piirin sisälle. Leikki vaikeutuu huomattavasti, jos jää yksin piirin ulkopuolelle…

image

Jatkoimme Tuhkimo -sadun parissa kuuntelemalla tarinaa eteenpäin, kuinka Tuhkimo saa kuulla Prinssin järjestämistä tanssiaisista ja kuinka hyvä haltija päättää auttaa Tuhkimoa pääsemään tanssiaisiin. Haltijan taikoihin liittyen teimme mekin kirjaintaikojamme hippaleikin muodossa. Valitsimme yhden joukostamme haltijaksi, jonka taikasauvan kosketuksesta muuttui T-kirjaimeksi ja alkoi toistaa T-äännettä. Pelastaa saattoi halaamalla. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

Tuhkimo -satu jatkui taas leikin jälkeen. Tarinassa Tuhkimon lasikenkä jäi linnan portaille ja prinssi lähti sitä sovittamaan. Äitipuoli lukitsi Tuhkimon tornihuoneeseen, kun Hovimarsalkka saapui sovittamaan kenkää Tuhkimon sisarpuolille. Niinpä mekin leikimme Avaimen piilotusta, jossa kuten Tuhkimossakin pienet hiiret lähtevät etsimään ”ilkeän” open piilottamaa avainta. Koko hiirijoukko eli me lapset menimme siis luokan ulkopuolelle hetkeksi, kun ope piilotti avaimen jonnekin luokkaan. Vihjeeksi saimme joko ”torni”, ”vaunut” tai ”lasikenkä”, sen mukaan mille korkeudelle avain oli piilotettu.

Jännitys kohosi sopivasti, kunnes hiiret sadussakin löysivät tornin avaimen ja Tuhkimo pääsi sovittamaan lasikenkäänsä. Mekin riisuimme sisätossumme ja -kenkämme piirin keskelle ja niiden järjestystä sekoitettiin meidän ollessa sokkoina. Sitten meidän piti tunnustelemalla löytää omat tossut. Lopuksi Tuhkimo sai prinssinsä ja keskustelimme vielä hetken siitä, miten Tuhkimoa tarinassa kohdeltiin ja oliko se mielestämme reilua.

image

Seuraavaksi siirryimme Tuhkimo -aihetta ja T-kirjainta käsittelevien tehtäväpysäkkien pariin.

Kirjaimen muoto

Tutusti aloitimme T-kirjaimeen muodon harjoittelun Molla ABC -pelillä, johon teimme Tutkimon kirjaimen eli T-kirjaimen lisäksi myös Ruususen kirjainta eli R-kirjaimen muotoa. Leseet oli tällä kertaa laitettu tarjottimelle, johon piirsimme sormella 20 upeaa T-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Käenmuna -pelissä harjoittelimme tuttuja kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä. Pareittain pelatussa pelissä toinen ajoi Tuhkimon kurpitsavaunut käenmunan eli jonkun kirjaimen päälle. Sillä välin toinen leikkijä sulki silmänsä. Sitten hänen piti päätellä, minkä kirjaimen päällä vaunut oikein olivat ja harjoitella kyseistä kirjainta vastaavaa äännettä 5 kertaa.

image

Kadonneet sanat -leikissä ympäri luokkaa oli levitetty Tuhkimo -satuun liittyviä sanoja, jotka lasten piti käydä etsimässä ja ”lukemassa”. Sanalaput olivat teksti seinään päin ja niitä ei saanut viedä pöydän ääreen, jossa sana tuli kirjoittaa monisteeseen. Näin pääsimme harjoittelemaan muistamista, lukemista ja kirjoittamista. Sanaa sai käydä katsomassa uudestaan niin monta kertaa kuin tarvitsi.

image image

Kuva-sanapelissä etsimme kuva-sanapareja. Tietenkin niiden aiheet olivat paljolti poimittu Tuhkimo -sadusta ja kaikki sanat alkoivat T-kirjaimella.

image

Logico-tehtävissä etsimme oikeita alkukirjaimia ja sanoja. Tehtäviä oli tarjolla kolmea eri vaikeustasoa, joista saimme valita itselle sopivimman.

image

3. Lumikki

Lumikki -teemaa lähestyimme, kuten Tuhkimoakin, leikkien, tarinan ja draaman keinoin. Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta luimme ensin alkua, jossa Luminkin äiti kuolee ja tämä saa uuden ilkeän äitipuolen ja kuningattaren, joka kysyy taikapeliltään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Kerran kuulleessaan kuvastimelta, että Lumikki on kaunein, kuningatar suuttuu ja päättää tapattaa Lumikin. Metsästäjä ei kuitenkaan henno tappaa Lumikkia, vaan jättää tämän metsään. Niinpä mekin pimensimme luokan ja muutimme sen L-metsäksi. Valitsimme yhden Lumikiksi, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Tällä välin päätimme yhden leikkijän, joka oli jokin muu puu kuin L-puu. Kun sokkona metsään saapunut Lumikki tuli takaisin luokkaan, puut toistivat L-äännettä ja yhtä muuta äännettä. Lumikin piti etsiä kyseinen puu, joka muutaman kerran leikittyämme johdatti meidät ja Lumikin kääpiöiden tuvalle.

Lumikki söi ja joi sekä kävi kääpiön sänkyyn nukkumaan ja lopulta kuningatar sai peilinsä kautta kuulla, että Lumikki onkin elossa. Me leikimme paripeiliä, jonka kautta eläydyimme kuningattaren tunteisiin. Leikissä toinen pareista teki eri tunteisiin liittyviä ilmeitä ja toinen yritti peilin tavoin matkia niitä. Kokeilimme ilmaista iloa, surua ja vihaa, jotka olivat sadussa kuningattarelle ominaisia tunteita.

image

Surua, voi itku ja parku ?

image

Vihaa! ?

Leikimme myös kuvanveistäjä-leikkiä, jossa toimitaan myös pareittain. Toinen pareista on savea ja toinen muovaa patsaan, joka kuvaa kuningattaren tunteita, kuten vihaa, kateutta ja kiukkua.

image

Lumikki -kertomus jatkui… Kääpiöt auttoivat koditonta Lumikkia, mutta ilkeä kuningatar myrkytti omenan ja lähti kääpiöiden mökille eukoksi pukeutuneena. Kuningatar sai Lumikin syömään myrkkyomenan ja tämä vaipui kuolleena maahan. Jännityksen kohottamiseksi päätimme leikkiä Myrkkysieni -leikkiä siten, että valitsimme lattialle piirin keskelle erilaisia esineitä omeniksi. Yksi leikkijä poistui oven ulkopuolelle siksi aikaa, kun muut valitsivat esineiden joukosta myrkkyomenan. Ulkopuolella ollut leikkijä tulee sen jälkeen osoittamalla keräämään ”omenoita”, jotka laitetaan sivuun niin kauan kuin tämä osuu myrkkyomenaksi valitun tavaran kohdalle.

image

Kuuntelimme Lumikin tarinan loppuun – kääpiöt valmistuivat lasiarkun, prinssi rakastui Lumikkiin ja arkunkantajan horjahdus sai omenan palan irtoamaan Lumikin kurkusta. Lumikki virkosi ja kohta vietettiin häitä. Lopuksi teimme vielä yhden harjoituksen – seinät, jossa kuningattaren seinällä oli myrkkyomena, Lumikin seinällä kampa ja Kääpiöiden seinällä työsaapas. Meidän piti liikkua open tarinasta tekemien kysymysten mukaan kohti jonkin henkilön seinää. Tässä esimerkkikysymyksiä:

  • Kuka oli tarinassa ilkeä toiselle?
  • Kuka oli ilkeä?
  • Kuka piti Lumikista?
  • Kuka tarinan henkilö haluaisit itse olla?

Keskustelimme vastauksista ja yritimme myös perustella mielipiteitämme… Seuraavan ”oppitunnin” käytimme erilaisiin leikkihin, jotka liittyivät toisaalta Lumikki -satuun ja toisaalta L-kirjaimeen.

Aloitimme Lumikki ja L-kirjain aiheiset leikit Lumikki-bingolla. Saimme pareittain bingoalustan, jossa oli Lumikki -satuun liittyviä kuvia. Tehtävänä oli etsiä luokkaan piilotetut sanakortit ja kirjoittaa niissä olevat sanat vastaavan kuvan kohdalle bingoruudukkoon. Bingo-peli onnistui hienosti kaikilta pareilta ilman lukutaitoakin – osasimme hyvin päätellä, mitä sanakorteissa oikein luki.

image image

Lumikin myrkkyomena-leikkiä jalostimme siten, että omenoina toimivat kertakäyttölautaset, joihin oli kirjoitettu L-kirjaimeen liittyviä tavuja. Kävimme yhdessä läpi tavut, minkä yksi leikkijöistä meni luokan ulkopuolelle. Valitsimme tavujen joukosta yhden myrkkyomenan. Omenalautaset käännettiin nurinpäin. Sitten hetki sitten ulkopuolelle mennyt leikkijä tuli keräämään omenatavuja. Muut leikkijät lukivat yhteen ääneen kerääjän kääntämiä lautasia, kunnes vastaan tuli myrkkyomenaksi valittu tavu – silloin huudettiin tietenkin ”myrkkyomena!”

image

L-kirjaimeen tutustumista jatkoimme Onko meistä sanaksi -leikillä. Leikkiä leikittiin monille tutun Vettä kengässä -pelin tapaan, mutta tavuilla. Puolet ryhmästä meni sanan lopputavu mukanaan luokan ulkopuolelle ja toinen puoli jäi luokkaan alkutavukortin kanssa. Sitten luokan ulkopuolelta piti tulla vuorotellen kysymään ”Onko meistä sanaksi?” joltakin luokassa olevalta. Tämän jälkeen verrattiin tavukortteja ja mikäli niistä muodostui sana pääsi ”taivaaseen”. Jos taas sanaa ei muodostunut oli ”Vettä kengässä” ja se leikkijä jolta kysyttiin ”Onko meistä sanaksi?” sai päättää liikkumistavan, jolla kysyjä poistui luokasta.

image image

Viimeisenä Lumikkiin ja L-kirjaimeen liittyvänä tehtävä oli vihkotyö. Ensin teimme vihkoihin ison L-kirjaimen muodon, sitten harjoittelimme 15-20 L-kirjainta hieman pienempään kokoon. Seuraavalle sivulle yritimme keksiä vähintään kolme L-kirjaimella sanaa, jotka piirrettiin ja jos osasi myös kirjoitetiin vihkoon. Lumikki aiheinen värityskuva löysi tiensä viimeiselle L-kirjainta käsittelevälle vihkon sivulle.

image image image

Prinsessojen seurassa edennyt jakso sujui mukavissa merkeissä. Tekemistä ja intoa riitti! Satujen, leikkien ja tehtävien myötä tutustuimme paitsi kirjaimiin myös perinteisiin ja tunnetuimpiin Grimmin satuihin toiminnallisesti. Nyt kohti uusia satu- ja kirjainseikkailuja!

Ennen vanhaan

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

Eskarin joululahjat, osa 2

Paketti #4: Suomi 98 vuotta ja paketti #5: Sibelius 150 vuotta

sibelius150-Yle-logo-1440x810

Tänä vuonna on vietetty Jean Sibelius 150 juhlavuotta ja Sibeliuksen päiväähän juhlistetaan virallisesti 8.12. Itsenäinen Suomi taas täytti 6.12. Kunnioitettavat 98 vuotta. Näitä kahta teemaa päätimme eskarissa käsitellä rintarinnan, koska juhlapäivät sattuvat niin lähelle toisiaan. Muutenkin aiheina Suomi ja Sibelius sopivat hyvin yhteen.

Aloitimme tutustumisen Sibeliukseen kuuntelemalla ja katselemalla upea video, joka yhdistää Sibeliuksen Finlandian vaikuttavalla tavalla Suomen luontoon, metsään ja eläimiin. Tämän jälkeen keskustelimme näkemästämme ja kuulemastamme. Ope kertoi lyhyesti Sibeliuksesta ja hänen elämästään. Näin mestarisäveltäjä ja Finlandia teos tulivat alustavasti tutuksi lapsille.

Luonteva jatkumo Sibelius-teemaan olivat soittimet. Seuraavaksi leikimmekin soittimien tunnistamista. Lapsille jaettiin moniste, jossa oli eri soittimien kuvia. Leikissä lapset laittoivat silmät kiinni ja ope otti liinan alta soittimen, jota ope soitti. Lasten tehtävänä oli värittää mielestään oikea soitin monisteestaan. Sitten katsoimme oikean soittimen ja kävimme läpi, oliko kyseessä jousi-, lyömä- vai puhallinsoitin. Katsoimme myös melko tarkkaan millainen oli soittimen ulkonäkö ja miten sitä soitetaan. Jousisoittimet ope soitti iPadin garage band -ohjelmalla. Hyvin lapset tunnistivat soittimia ja osasivat myös kertoa, miten niitä soitetaan.

image image

Seuraavalla kokoontumiskerralla palautimme ensin mieleen Sibeliuksen Finlandian. Nyt kuuntelimme teoksesta ainoastaan lauluosuuden. Kuuntelemisen jälkeen keskustelimme Finlandian sanoista, jossa lauletaan juuri nimenomaan Suomesta varsin mahtipontiseen sävyyn.

Sivusimme lyhyesti itsenäisyyspäivää keskustelussamme, mutta palasimme vielä Sibeliukseen. Tällä kertaa tutustuimme Sibeliukseen satukirjan kautta. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne -teos kertoo Emiliasta ja hänen luokastaan, jotka lähtevät leirikouluun ja tutustuvat Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Ope luki kirjasta yhden luvun, jossa Emilia ja tämän kaverit joutuvat salaisen huoneen kautta vuoteen 1876 ja tapaavat siellä metsästä ja luonnosta pitävän sekä soittimia rakentavan ja soittavan 11 vuotiaan Sibeliuksen. Hauska fiktiivinen tarina, jossa on toki siemen myös totuutta.

supermarsu

Aiemmin lapset olivat keränneet Suomi mindmappia siitä, mitä itsenäisyydestä ja Suomesta heille oli tullut mieleen. Tähän liittyen ope oli valinnut Suomeen liitettyjä asioita ja esineitä. Nämä kävimme yhdessä läpi ja mietimme, miten kyseiset esineet liittyvät Suomeen. Mukana oli mm. Muumeja, salmiakkia, kartta ja saunatonttu. Sitten pelasimme Suomi-Kim peliä, jossa yksi esineistä piilotettiin, leikkijöiden pitäessä silmiään kiinni. Tämän jälkeen piti päätellä, mikä esine puuttui joukosta.

image

Leikkimisen jälkeen jatkoimme itsenäisyyspäivä teemalla. Ope luki Kaarinen Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta kohdan, jossa kerrottiin siitä, miten itsenäisyyspäivää Suomessa on tapana viettää.

suomen-lasten-juhlakirja

Tekstissä puhuttiin myös linnan juhlista, joten päätimme vielä järjestää omat leikkimieliset linnan juhlat. Valitsimme presidenttiparin ja sitten kättely sekä hyvän itsenäisyyspäivän toivotus. Lopuksi juhlimme musiikin ja tanssiaisten merkeissä – olivat ehkä hieman riehakkaammat kuin Saulin ja Jennin juhlat ??

image image

Itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlistimme yhdessä koululaisten kanssa. Ohjelmassa oli mm. Lippulaulu, puhe, informatiivinen esitys Sibeliuksesta sekä eskareillekin tutuksi tullut Finlandia.

image

Viimeisellä kokoontumiskerralla Sibelius ja Suomi-teemalla luimme Katri Kirkkopellon Soiva Metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kirjaa yhdessä ykkösten kanssa. Teoksessa käydään läpi Sibeliuksen elämää osin fiktiivisen tarinan kautta. Tekstiä elävöittävät upeat kuvat ja musiikkinäytteet Sibeliuksen tuotannosta.

soiva_metsa_cd-30521782-frntl

Kirjan kuvat näytimme suuressa koossa dokumenttikameralla ja musiikkikappaleet olivat myös visuaalisesti videon muodossa. Youtubesta löytyy kirjaan musiikin tehneiden Jussi Makkosen ja Nazig Azezian musiikkivideoita, joita hyödynsimme eskareiden ja ykkösen oppilaiden kanssa. Alla Sibeliuksen Drömmen (Uni) visuaalisessa muodossa.

Eskarin joululahjat, osa 1

Joulun odotusta lievittämään eskarilaiset saavat ”avata” erilaisia toiminnallisia joululahjoja. Tekemistä onkin syytä olla näin ennen joulua, sillä muuten aika kävisi pitkäksi jouluaattoa ja joululomaa odotellessa. Paketteja avatessa saatamme myös oppia jotakin tärkeää ja hyödyllistä, joten eivät nämä joulunajan leikit, laulut, tehtävät ja kokemukset mene tosiaankaan hukkaan. Seuraaksi saatte kuulla ja nähdä, mitä eskarin ensimmäiset joulupaketit pitivätkään sisällään.

Paketti #1: Joulukalenteri

Joulukalenterin luukkuja riittää jokaiselle eskarille avattavaksi. Luukut sisälsivät hieman jännitystä, leikkejä, lauluja, loruja sekä tarinan. Kalenterin avaamisen aloitimme joulupussin kiertäessä lapsen kädestä käteen kulkusen soidessa. Kenen kohdalle salainen joulupussi jäi kulkusen soiton loppuessa, sai nostaa pussista yhden eskarin nimen. Tämä lapsi pääsi valitsemaan joulukortin, jonka toisella puolella valittavissa oli mieluinen joululeikki, -loru tai -laulu.

image

Näistä leikimme, lauloimme tai loruilimme lapsen toiveen mukaan. Tämän jälkeen joulukalenteri jatkoi piilotusleikillä, jossa avaamisvuorossa olleen lapsen tuli etsiä kätketty punainen kirjekuori. Kuoren sisältä paljastui palapelin pala, jonka asetimme mielestämme oikeaan kohtaan taululle.

image

Jouluisena tarinan luimme aina yhden luvun eteenpäin Joulupukin jäljillä kirjaa, jossa tontut kiertävät eri maissa etsimässä joulupukkia, tutustuen samalla kunkin maan joulutapoja.

image image

Joulukalenterin lorut

”OLEN TONTTU TOMERA JA OSAAN MONTA SEIKKAA. NÄIN MÄ JUOSTA SIPSUTAN JA HEITÄN KUPERKEIKKAA. TIKAPUITA KIIPEÄN JA IKKUNASTA KARKAAN. NÄEN NÄILLÄ SILMILLÄ IHAN JOKA NURKKAAN.”

 ”TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA, TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA. TIRKISTÄÄ, TARKASTAA, KURKISTAA AKKUNASTA KURKISTAA IKKUNASTA. SOITTAA OVIKELLOA, PYYHKII JALAT JA ASTUU SISÄÄN.”

”PIKKUPEIKKO TAKKUTUKKA PITKÄHÄNTÄ RISASUKKA, ISTUU ITKEE KANNON PÄÄSSÄ PIENET VARPAAT AIVAN JÄÄSSÄ. TULI TONTTU PARSI SUKAN, SELVITTELI TAKKUTUKAN, ANTOI VIELÄ VILLATAKIN, PANI PÄÄHÄN TONTTULAKIN. PIKKU PEIKKO TUPSUTUKKA PITKÄHÄNTÄ SIISTITUKKA, ISTUU NAURAA KANNON PÄÄSSÄ EIPÄ OLE VARPAAT JÄÄSSÄ.”

 ”LOISTAA KUU JA ILLAN TÄHTI, TONTUT NE HÄMYSSÄ LIIKKEELLE LÄHTI. MINNE VAIN KULKEE TONTTUJEN RETKI, SIELLÄ ON ILON JA RIEMUN HETKI.”

 ”NELJÄ PIENTÄ TONTTUA TIP, TOP, TAP JA TUP KÄYVÄT ESIKOULUA HELMISILMÄT NAPILLAAN TAVAILEVAT AAPISTAAN. HUOPATOSSUT JALASSA ODOTTAVAT JOULUA OMENOITA NAMUJA NELJÄ KOULUTONTTUA.”

Joulukalenterin leikit

Liikunnalliset joulukalenterin leikit löytävät täältä: http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikunnallinen-joulukalenteri-24-hauskaa-vinkkia Näistä valitsimme viisi omiin tarpeisiimme sopivinta.

Joulukalenterin laulut

JOULUPUU-ON-RAKENNETTU-700x516tonttupolkkaheituiki-tuiki

Paketti #2: Joulujuhla

Eskarin joulujuhla aloitettiin glögistä ja piparista nauttien.  Koulun ruokalassa tarjoiltujen herkkujen syönnin lomassa oli mukava rupatella ja vaihtaa kuulumisia sekä kuunnella jouluista musiikkia.

image

Tämän jälkeen lähdimme yhdessä Toivo Tontun tehtäväradalle, jossa kuljimme yhdessä perheidemme kanssa. Koulun eri kerroksiin sijoitetuilla rasteilla oli erilaisia jouluisia tehtäviä, jotka ratkaisimme yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa. Rastille saimme ohjeet kuvin ja sanoin, joten kaikki varmasti löysivät ne pienen etsiskelyn jälkeen.

image

Toivo Tontun tehtäväradan rastit

  • Lahja metsän eläimille

Keksikää yhdessä lahja ainakin yhdelle metsäneläimelle. Piirtäkää ja kirjoittakaa lahja metsän eläimen viereen.

Ilveksen lahjat

image

Karhun lahjat

image

Pöllön lahjat

image

Hiiren lahjat

image

  • Joulukuusen koristelu

Toivo Tonttu teki vahingossa virheen ja levitteli joulukuusen koristeet ympäri ämpäri. Auttakaa tonttua korjaamaan virhe. Etsikää kaksi koristetta ja ratkaiskaa koristeissa olevat laskutehtävät. Tämän jälkeen voitte ripustaa koristeet kuuseen.

image

  • Tontun työhakemus

Joulupukki on sortunut tänä jouluna stressaamaan. Joulupukki pyytääkin apua jouluvalmisteluihin, joulua ei tarvitse kokonaan peruuttaa. Täyttäkää tontun työhakemus yhdessä ja laittakaa se postilaatikkoon. Tässä muutamia Korvatunturille saapuneita työhakemuksia.

image image image image image image image image

  • Joulukortit

Ennen kuin joulukortit voidaan lähettää, pitää saada sanat, riimit ja tavut kohdalleen… Tällä rastilla perheet pähkäilivät riimejä, arvoituksia ja tavutehtäviä. Alla joulukorttien visaiset tehtävät.

MITKÄ KAKSI JOULUISTA SANAA – YHDISTÄ TAVUT

 

NIN         VÄ           PÄI          PI

 

PA           KU           KAK         PAR

 

TA

 

ARVOITUKSIA – MIKÄ?

 

RUSKEA JA MAUSTEINEN,

MAKU HYVIN JOULUINEN. 

PELKÄSTÄÄN TAI KORISTEILLA

MAIDON KERA VOI NAPOSTELLA

 

PUNAINEN LAKKI

LÄMMIN TAKKI

HILJALLEEN SIPSUTTAA

IKKUNOISTA KURKISTAA

PYÖREÄ JA VALKEA,

KYLMÄ JA SULAVA

 

LENTÄÄ LIITÄÄ

KAARTAA KIITÄÄ

POROT EDESSÄ

JOULUPUKKI KYYDISSÄ

 

NAURAVA JA NOPEA

LAPSILLE KANTAA LAHJOJA

HAHMO TÄMÄ IHANA

 

RIMMAA RIIMIT KOHDALLEEN

 

TONTTU HIIPII HIPSUTTAA

VERHON RAOSTA___________

ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA?

 

SYDÄMESSÄ PIENESSÄKIN

ASUU JOULUN TAIKA

PYSÄHDY SIIS SINÄKIN

NYT ON JUHLAN ____________

 

NIIN TULI JÄLLEEN JOULU

JA LOPPUI VIIMEIN__________

 

OLEN TONTTU ENKÄ MUUTA

TÖLLISTELEN ILLAN________

  • Askartelu

Joulupukin pajassakin tarvitaan apua. Pukki oli unohtanut koristella Korvatunturin oman joulukuusen ja koristeetkin olivat kadoksissa. Joulupukki tarvitsee siis teidän apuanne. Leikatkaa, liimatkaa ja askarrelkaa sydämellisiä joulukoristeita.

image

Paketti #3: Jouluelokuva

Joulupukki-noitarumpu

Yhdessä ykkösten kanssa kokoonnuimme katsomaan jouluelokuvaa. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -animaatio oli meidän valintamme.

image

Joulupukki ja noitarumpu kertoo siitä, kun Jouluaatto lähenee ja Joulupukille on iskenyt flunssa. Eikä nuha ole ainoa asia joka painaa pukin mieltä. Joulupukki tonttuineen yrittää pähkiä mitä ihmettä Vekara on toivonut lahjaksi. Kaiken kukkuraksi Korvatunturilla on alkanut tapahtumia outoja juttuja – joku tekee kiusaa Joulupukille. Mutta kuka? Ja miksi? Saako Joulupukki selville mitä Vekara on toivonut? Paljastuuko kiusantekijä? Entä paraneeko pukki jouluaatoksi? Pääsimme mukaan Joulupukin töihin ja saaimme elokuvan myötä vastauksen näihin askarruttaviin kysymyksiin! Svengataan lopuksi yhdessä elokuvan tunnusmusiikin, J. Karjalaisen Joulupukin töissä, tahtiin…

Lastenkirjallisuutta

Syksyn aikana olemme eskarilaisten kanssa vähitellen tutustuneet lastenkirjoihin, satuihin ja loruihin. Teeman tavoitteena tutustumisen lisäksi ennen kaikkea se, että lapset innostuisivat tarttumaan kirjaan ja kiinnostuisivat erilaisista lastenkirjoista. Lisäksi tarkoitus oli oppia valitsemaan itseä kiinnostavia kirjoja, kuuntelemaan ja keskustelemaan niiden sisällöstä sekä työskentelemään niiden aihepiirien ympärillä.

1.kerta: valitsen kirjan

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla opettelimme valitsemaan kirjan. Johdattelu aiheeseen toimivat open kengät. Ensin lapset saivat tarkastella kenkiä ja tutkia niitä lähemmin. Lyhyen tutkiskelun jälkeen mietimme yhdessä mihin tarkoitukseen kukin kenkäparin oli tarkoitettu. Lisäksi pohdimme, miksi kengät sopivat juuri opelle ja miksi olin tuonut juuri ko. kengät näytille. Totesimme, että kengät ovat opelle sopivan kokoiset ja mukailevat open kiinnostuksen kohteita.

image

Kuten kenkien valinnassa, myös kirjan valitsemissa kannattaa käyttää seuraavaa kaavaa:

  • kääntele ja tutki kirjaa, etu- ja takakantta, syleilevä sivuja
  • kysy, kiinnostaako kirja minua
  • mieti, miksi haluisin lukea juuri tämän kirjan
  • pohdi, ymmärränkö mitä kirjassa kerrotaan

Seuraavaksi lapset saivat valita mielensä kirjan noudattamalla mahdollisimman pitkälle aiemmin läpikäytyjä kirjan valitsemisen ohjeita. Pienen pohdinnan, selailun ja ihmettelyn jälkeen kirjamerestä löytyi kaikille sopiva kirja. Tämän jälkeen teimme esittelykierroksen, jonka aikana lapset saivat kertoa minkä kirjan olivat valinneet ja miksi. Lisäksi sai kertoa mistä kirja heidän mielestään kertoi.

image

Kirjaleikkiä

Valitsimme lasten kirjoista kuusi teosta, jotka olivat mahdollisimman erilaisia. Joukossa oli pari tietokirjaa, satukirjoja eri kirjailijoilta, kotimaisia ja käännöskirjallisuutta. Sitten kertasimme vielä kirjojen kansikuvat ja nimet, kunnes oli aika leikkiä Kim-leikkiä kirjoilla. Ope piilotti yhden näkyvillä olleista teoksista, lasten pitäessä silmiään kiinni. Lopuksi piti arvata, mikä kirja oli kadonnut. Samalla lapsilta kyseltiin oliko kadonnut kirja satu vai tietokirja ja mistä tämän saattoi päätellä.

image

Urhea pikku Memmuli

Open valitsemaa Mervi Lindmanin Urhea pikku Memmuli -kirjaa tutkimme ensin päällisin puolin. Lasten tehtävänä oli kuvien avulla ”lukea” ja kertoa, mitä Memmulille tarinassa näyttää tapahtuvan. Näin tutuksi tuli yksi tapa lukea kirja eli lukea se kuvien avulla.

memmuli

2. Kerta: Urhea pikku Memmuli ja unet

Toisella kokoontumiskerralla muistelimme aluksi mitä Urhea pikku Memmuli -kirjassa tapahtui. Lapset muistelivat viimeksi kertomaansa tarinaa, jonka he olivat keksineet kirjan kuvien avulla. Tästä siirryimme toiseen tapaan lukea kirja eli kirjan tekstin lukeminen. Ope luki kirjan lapsille ja näin he kuulivat, mitä Memmulin seikkailuissa tapahtui kirjan tekstin perusteella.

image

Kirjan lukemisen jälkeen keskustelimme lasten kanssa sen teemasta. Kuvien perusteella lapset olivat jo arvanneet, että sadussa Memmuli seikkaili unimaailmassa. Nyt pohdimme yhdessä, mistä unet oikein tulevat? Lapset saivat myös kertoa näkemistään unista, sekä hyvistä että pahoista.

Kirjan lukeminen ja keskustelu johdattelivat uni teemaan, jota jatkoimme painajaisten karkoituksella. Lapset saivat valita kahdesta karkoituskeinosta mieluisimman. Mahdollisuus oli tehdä voimahahmokortti, jonka saattoi laittaa vaikka yöpöydälle tai tyynyn alle pitämään pahat unet poissa. Valmiita voimahahmoja oli tarjolla värityskuvina mm. Winx-klubin keijuja ja Pokemonista Pikachu ja Ash. Toisena vaihtoehtona oli askarrella unisieppari, joka valmistui kertakäyttölautasesta, josta leikattiin keskusta pois. Sitten vähän langan pujottelua ja solmimista sekä helmiä ja höyheniä koristeeksi.

imageimageimageimage

image image image

3. Kerta: Miira ja karhu, osa 1

Kolmannella yhteisellä kerralla aloimme käsitellä kirjallisuusaihetta Karhu-teeman kautta. Johdatteluna aiheeseen toimivat karhu aiheiset runot ja lorut. Yhdessä lausuttavan lorun valitsimme heittämällä jättinoppaa, joka arpoi lorun kuudesta vaihtoehdosta. Karhurunoja opettelimme kaikumenetelmällä eli ope luki lorua rivi kerrallaan ja lapset toistivat.

”Kevätpuro lorisee, Uppo-Nalle horisee. Kevätmietteissä hassuissa, kummasti väärissä tassuissa.”

”Uppo-Nallen naama oli mietinnöstä soikea: miksi on toinen tassu vasen ja toinen taas on oikea? Sitten se ratkaisun keksi ja tuli iloiseksi. Epäilystä asiasta eipä enää kellään: oikealla tassulla tervehditään ja vasemmalla hyvästellään.”

”Voi vessan oven kahva, mä olen karhu vahva. Ja tassunvarsiin kasvaa noita kelpo voimapahkuroita.”

”Karhun mörrikät, jörrikät pörrikät, kestiä pitävät kaiken kesää. Syksyllä vasta kömpivät pesään. Siellä ne nukkuvat makoisasti, uuden hunajan tuoksuun asti.”

”Onhan se vähän outoa huvia, kun karhut ottavat valokuvia. Yhdessä kuvassa on korvat, yhdessä on kuono, yhdessä on tassut, yksi on muuten huono. Yhdessä on polvi, yhdessä hännänpää, yhdessä on napa eikä tämän enempää.”

”Nalle Puh ja Nasu kävelivät polulla. Nalle Puh kysyi yllättäen – Nasu? – Mitä? Kysyi Nasu. – Varmistin vain että olet siinä ystäväni!”

Lorujen jälkeen karhu aiheeseen meidät johdatteli karhu nukkuu-leikki, jota laulettiin ja leikittiin parina rauhallisena versiona. Ensin laulun loputtua piti kääntyä selin karhuun, joka valitsi koskettamalla uuden karhun. Toisessa variaatiossa leikkijät menivät laulun lopussa lattialle istumaan ja keskellä ollut karhu kosketti haluaansa leikkijää jalkapohjaan. Tällä kertaa karhuja tuli aina lisää.

miira

Lars Rudebjerin Miira ja karhu kirjaa kuunneltiin tarkasti. Vaari kertoo Miiralle tarinan merkillisyyksien metsästä, jossa Miira ja pikkuveli seikkailevat tällä kertaa karhun kavereina. Vaarin kertomuksessa Karhu on unohtanut jotakin. Luimme kirjaa siihen saakka, kunnes Miira päättää auttaa karhua muistamaan, mitä tämä on unohtanut. Ensimmäisenä Miira ehdotti, että karhu on unohtanut syödä… Tämän jälkeen lasten tehtävänä oli tiivistää eli kertoa lyhyesti kertauksena, mitä tarinassa oli tähän mennessä tapahtunut. 3. kerran lopuksi kirjoitimme taululle tekstin KARHU ON UNOHTANUT ja lapset saivat tehtäväkseen miettiä ja keksiä, mitä heidän mielestään karhu oli unohtanut. Tämä kuvitettiin ja/tai kirjoitettiin paperille.

image image image image image

4. Kerta: Miira ja karhu, osa 2

Seuraavalla kokoontumisella jatkoimme Miiran ja karhun tarinaa. Aluksi heitimme taas vuorotellen noppaa ja loruttelimme karhu aiheisia loruja, jotka olivat tuttuja jo edelliseltä kerralta.

Miira ja karhu kirjan käsittelyä jatkoimme kertaamalla aiemmin tapahtunutta kuvalukemisen avulla. Lisäksi päättelimme kirjan kansikuvasta, miksi kyseessä on satu- eikä tietokirja. Sitten luimme kirjan loppuun ja saimme selville, että karhu oli unohtanut valmistautua talveen.

Kertomuksen lopussa Miira ihmettelee, mihin vaari oli unohtanut tarinassa pikkuveljen. Tarkkaavaisimmat lapset saattoivat huomata pikkuveljen seikkailevan kirjan kuvissa, vaikkei tekstissä häntä mainittukaan. Etsimme yhdessä pikkuveljen teoksen jokaiselta sivulta ja lapset saivat kertoa mitä pikkuveli kussakin kuvassa puuhasi.

Missä se pikkuveli oikein luuraa ja mitä se puuhaa?

image

Kirjoitimme taululle PIKKUVELI ja lapset saivat tehtäväkseen kuvittaa ja/tai kirjoittaa vähintään kaksi pikkuveljen puuhaa paperille.

image image

5. Kerta: Maami mustikka

Talvi ei ollut oikein tässä marraskuun aikana vielä saapunut Lappeenrantaan, joten nyt oli aika hieman luoda talvista tunnelmaa yhdessä ykkösten kanssa. Eppu Nuotion, Maami Snellmanin ja Sanna Pelliccionin Maami mustikka kirjassa kerrotaan satuja eri vuodenaikoihin liittyen ja jokaiseen satuun liittyy myös satutehtäviä. Pohjustukseksi Maami mustikan ensimmäiseen tarinaan, Tiina-Liina Tuisku, loruttelimme ensin hieman talviaiheisia loruja. Noppa arpoi taas lorun ja ope lorutti malliksi rivin kerrallaan ja lapset perässä.

”Pakkasaanuna paleltaa, pikkusormet punoittaa. Pakkasaamuna paleltaa. Tule lähemmäs, tule lähemmäs.”

”Marraskuun iltoina nähdä voi kummia, hämärän hahmoja, varjoja tummia. Lieneekö tonttu vai naapurin kissa, vilahduksen vain – se on kadoksissa.”

”Pakkaspojat rakentavat lammikolla siltojaan. Huurukeijut levittelee harsojaan yli maan. Näyttäydy ei kukaan muu, metsässä on marraskuu.”

”Taivaan tähdet vielä tuikkii nalle kun luoksesi puikkii, kulkee kinoksien yli, levällään on nallen syli.”

”Lumiukko pihamaalle suojasäällä tuli. Pakkaskauden rehvasteli, lämpimällä suli.”

”Talvipoika sipsutteli, lumivaipan hipsutteli. Lumivillaa ripsutteli, haituvia hapsutteli. Nauroi vitivalkein hampain. Ratsasteli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkuroillaan syli.”

Itse Tiina-Liina Tuisku sadussa talvesta pitävä Tiina-Liina odottaa talven viimein tulevan. Hän ei pidä pimeydestä, vedestä ja lätäköistä, eikä siitä ettei hänellä ole ystävää. Minä-muodossa kerrotun tarinan kertojasta Tiina-Liina saa sadun lopussa ystävän ja he päättävät leikkiä yhdessä talvea.

maami

image

Tarinan lukemisen jälkeen lapset kuuntelivat vielä tulevan tehtävän pohjustukseksi talven reseptin. Tämän jälkeen muodostimme luku ja kirjoitustaitoisen ykkösluokan oppilaan johtamat pienryhmät, joissa lapaet saivat ensin keskustella ja miettiä omia talven reseptejään. Lopuksi kirjoittaen ja kuvittaen ryhmät saivat aikaan aika kivoja ja mielikuvitusrikkaita ohjeita talven syntymiseen.

image image

Lastenkirjojen parissa eskarilaisilta vierähti useampikin tunti kuin hetkessä. Vinkkejä kirjoihin ja niiden aiheiden käsittelyyn saimme täältä: http://luetaankotama.blogspot.fi/2015_09_01_archive.html

Sisi sisilisko – S

1.Päivä: Tunnetko Sisi sisiliskon?

”Hyvä on sisiliskona olla

kuumalla kalliolla,

aurinko paahtaa vatsaa ja selkää,

torkun ja mitään en pelkää

Hyvä on sen olla,

jonka ainoa työ on olla!”

oli_ennen_onnimanni-kurenniemi_marjatta-4285561-frnt

Sisi sisilisko on monille lapsille tuttu Marjatta Kurenniemen ”Oli ennen Onnimanni” -kirjasta. S-kirjain teemaan johdatteluna luimme ”Oli ennen Onnimanni” teoksesta ensimmäisestä luvusta, jossa Sisi sisilisko menettää häntänsä pelästyessään. Se unohti hajamielisyyttään häntänsä aurinkokivelle ja voi sitä surun ja murheen määrä, kun Sisi tajuaa unohduksensa. Lapset arvasivat melko pian, että kirjainarvoitus oli tällä kertaa S. Lukemisen ja pienen keskustelun jälkeen siirryimme muutaman Sisilisko-aiheisen leikin pariin.

Sisiliskohippa

Sisiliskohipassa leikittiin niin, että hipan koskettama pelaaja jäi X-asentoon ja sihisemään paikalleen. Näin tutuksi tuli S-äänne. Pelastaminen tapahtui menemällä kiinnijääneen jalkojen välistä. Tällä keetaa pienessä tilassa leikittiin rauhallisempaa versiota, jossa ei saanut juosta.

image

Näin kipittelee sisilisko -laulu

Näin kipittelee sisilisko

Palan pudotti hännäst.

Nyt kysyn sulta, onko multa

juuri pudonnut hännänpää.

Hei!

Seuraavaksi leikimme ja lauloimme monelle lapselle tutun ”Sisilisko” -laululeikin. Leikkijät olivat piirissä ja ensin yksi sisilisko lähti kipittelemään ympäri piirin keskustaa. Laulun lopussa sisilisko pyytää uuden hännäpään itselleen ja pysähtyy jonkun leikkijän luo. ”Hei” -sanalla hypähdetään haara-asentoon ja hännänpää saa ryömiä jonon jatkeeksi.

image

Mietimme vielä yhdessä S-kirjaimella alkavia sanoja ja kirjoitimme niitä taululle. Lopuksi jatkoimme toimimaan tehtäväpysäkeillä, joissa harjoiteltiin lisää S-kirjaimeen liittyviä taitoja.

Sateenkaari S

Tällä pisteellä harjoiteltiin S-kirjaimen piirtämistä isolle voimapaperille. Sateenkaari S valmistui käyttämällä liitulaatikosta kaikkia värejä vieri viereen.

image

Sisiliskojen S-metsästys

S-kirjaimia lähdettiin etsimään ympäri eskaria. Aina kun löysi kirjaimen, piti mennä kirjoittamaan se liitutaululle.

Vihkotyöskentely

Tuttu vihkotyöskentely aloitettiin piirtämällä S-kirjaimen muotoinen sisilisko yhdelle sivulle. Toiselle sivulle hahmoteltiin S-kirjain suureen kokoon. Seuraavaksi lapset saivat kirjoittaa mallin mukaan 1-3 sanaa, jotka aiemmin kerättiin taululle. Lopuksi vielä sisiliskomonisteeseen harjoiteltiin lisää S:n muotoa.

image image image

2. Päivä: Eläinten liikuntaretki

Liikuntasalissa jatkoimme Sisilisko-teemalla tutustuen samalla lisää S-kirjaimeen ja kertaillen aikaisemmin opittuja kirjaimia.

Kirjainhippa

Kirjainhippaa leikittiin useilla eri kirjaimilla. Hipan kosketuksesta piti muodostaa ko. Kirjain joko omalla keholla, käsillä tai sormilla ja jäädä paikalleen. Pelastaminen tapahtui tekemällä vastapäätä samanlainen kirjain.

20151109_092744

Sisiliskohippa

Lämmittelynä leikimme myös ensimmäiseltä päivältä tuttua sisiliskohippaa, mutta tällä kertaa toki juosten ja vauhdikkaammin.

20151109_093233

Tehtävähippa

Kolmantena hippana pelasimme tehtävähippaa, jossa kiinnijäädessään piti tulla ohjaajan luo ja kertoa S-kirjaimella alkava sana, jotta pääsi takaisin mukaan leikkiin. Keksimme myös A:lla ja I:lla alkavia sanoja.

Eläinliikkeet kohti oikeaa kirjainta

Seuraavaksi liikuimme mm. Sammakoina pomppien, sisiliskoina vipeltäen ja karhuna kävellen kohti oikeaa kirjainta. Ope sanoin joko A, I, U tai S äänteen tai kyseisellä kirjaimella alkavan sanan ja lasten tuli liikkua sovitulla eläinliikkeellä oikean kirjaimen luo.

20151109_103427

20151109_103050

Aarteiden etsintää

Aarretta lähdettiin etsimään ”kivien” eli Hernepussien alta. Hernepussit oli levitetty ympäri salia ja yksi leikkijöistä toimi piilottajana. Aarteet olivat kirjainkortteja. Etsijät sulkivat silmänsä ja käänsivät katseet seinään päin. Tällä välin piilottaja asetti aarteen jonkin hernepussin alle ja tämän tehtyään huusi: ”Aarre on piilotettu!” Sitten vaan etsimään. Kirjainkortin löytäneen piti vielä keksiä kyseisellä kirjaimella alkava sana ennenkuin pääsi piilottajaksi. Välillä piiloteettiin useampia aarteita.

20151109_103843

Salaisuuksien metsä

Tässä leikissä oli yksi sokkona toiminut etsijä ja muut olivat salaisuuksien metsän puita. Sokon piti löytää yksi puu, joka ei toistanut S-äännettä.

Pariharjoitteita

Lopuksi teimme jumppamatolla muutamia pariharjoitteita.

  • Tiikerin kaataminen
  • Paketinnavaaminen
  • Iilimato
  • kuperkeikat
  • kirjainarvuuttelu

20151109_10530720151109_10503720151109_10032420151109_100500

YK 70 vuotta – Matkailua maailmalla

image

YK täyttää tänä vuonna 70 vuotta, joten kuluneella viikolla olemme matkailleet maailmalla ja tutustuneet lähinnä Suomen naapurivaltioihin. YK:n päiväähän vietetään 24.10., joten eskarilaisten YK-juhlat matkustus teemalla olivat todella ajankohtaiset. Tutustuimme viikon aikana mm. Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjään lähinnä lastenkulttuurin näkökulmasta. Sadut, leikit ja kädentaidot ovat lähellä lapsen maailmaa, joten näiden työskentelytapojen kautta eri maihin oli hyvä lähteä ”matkustamaan”. Yhdessä ”matkustaminen” vaati myös ryhmätyötaitoja. Toiminnallisten ja liikunnallisten tehtävien myötä opimme taas hieman konkreettista tietoa ko. maista. Liput, esineet ja eskareiden askartelemat eri maiden lapset valottivat omalta osaltaan monikulttuurisuutta lapsille.

image image image

1.päivä: Liikuntaseikkailu maailman ympäri

YK-viikko ja ”matkailu” aloitettiin seikkailemalla liikunnallisesti eri maanosissa. Samalla eskarit pääsivät tutustumaan ja kokeilemaan liikuntaleikkejä eri puolilta maapalloa.

Pakkaaminen ja lämmittely

Matka aloitettiin tietenkin pakkaamalla, mikä tapahtui tekemällä erilaisia dynaamisia venyttelyliikkeitä, joiden avulla mukaan saatiin kaikki tarvittava. Välillä juostiin kotiin ja sitten taas pakkaamaan lisää tavaroita. Mukana oli mm. eteentaivutuksia, askelkyykkyjä, etureidien ja kylkien venytyksiä.

20151019_101201 20151019_101337

Matka alkaa

Matkaan lähdettiin rytmikkään musiikin tahdissa, ensin marssien. Aina kun musiikki taukosi, vaihdettiin kulkuneuvoa. Bussi kulki pareittain tai kolmen ryhmissä kädet olkapäillä, ratikka penkkiä pitkin, laiva ryömien tai kierien ja raketti penkille edestakaisin hyppien. Lopulta saavuttiin perille…

20151019_101537 20151019_101854

Afrikka

Autiot saaret

Autiot saaret leikissä leikkijöillä oli oma saari vanteen sisässä. Yksi toimi huutajalla, jonka ”myrsky tulee!” huudolla vaihdettiin paikkaa. Käytimme erilaisia liikkumistapoja.

Autiot saaret 2

Tässä leikissä mentiin edelleen autiolle saarelle vanteen sisään, mutta aina musiikin soidessa saarille ei saanut mennä. Vähitellen saaria eli vanteita vähennettiin ja yhdelle saarelle piti mahtua useampi asukas.

Apinahippa

Ensin valittiin 1-2 hippaa, jotka lähtivät jahtaamaan viidakon vekaroita. Hipan kosketuksesta muuttui apinaksi ja piti mennä puuhun eli puolapuille roikkumaan. Takaisin peliin saattoi pelastaa koskettamalla apinan jalkoja.

Etelä-Amerikka

Usain Bolt

Maailman nopeimman ihmisen tapaan kilvoittelimme reaktiolähdöissä. Valitsimme tietyn lähtömerkin, jonka kuultuaan piti pinkaista mahdollisimman nopeasti lähtöviivalta salin toiseen päähän. Juoksuun lähdettiin eri asennoista.

20151019_093943

Inkkarit ja hevoset

Amerikan alkuperäiskansa eli intiaanit tulivat tutuiksi viestileikin avulla. Intiaanit kilpailivat ratsastusnopeudessa kahdessa joukkueessa. Ensin kierrettiin rata ilman esteitä ja sitten asetettiin voimistelumattoja vesiesteiksi. Kilpa ratsastettiin tietenkin keppihevosilla.

20151019_094336

Hevoset laitumella

Tämä leikki oli muunnelma Kuka pelkää merimiestä leikistä. Yksi toimi huutajana, jonka huudettua ”hevoset laitumelle” muut saivat lähteä liikkeelle kohti toisessa päässä olevaa turvaa. Mikäli huutaja sai hevosen kiinni, tuli tämän liikkua laukkaamalla sivulta sivulle, avustaen näin huutajaa kiinniotossa.

Kohti Eurooppaa

Eskimoviesti Grönlanissa

Eskimot kilpailivat jääpalojen eli jumppamattojen kuljettamisessa kahdessa joukkueessa. Jääpala piti kuljettaa pareittain tietty matka ja tuoda takaisin seuraavalle parille. Nopeampi joukkue oli voittaja.

20151019_094951

Herra Susi Englannissa

Herra susi leikissä valittiin ensin yksi herra sudeksi, joka asettui salin toiseen päätyyn. Muut leikkijät menivät vastakkaiseen päähän ja alkoivat kysellä herra sudelta ”Paljonko kello herra susi?” Tähän susi vastasi joko esim. ”kello on kaksi”’ jolloin muut leikkijät ottivat kaksi askelta kohti sutta tai ”päivällisaika”. Tällöin susi lähti ottamaan muita kiinni.

Jäämies Suomessa

Leikimme vielä Euroopassa Kuka pelkää jäämies leikkiä, jossa toimitaan kuten monille tutussa Kuka pelkää merimiestä leikissä.

20151019_095736

Aasia

Satujoogaa

Aasiassa rauhoituimme joogan parissa. Harjoittelimme muutamia satu- ja lastenjoogasta tuttuja liikkeitä, joissa tuli keskittyä, tasapainoilla ja hallita kehonsa.

20151019_105626 20151019_105711 20151019_105602

2. Päivä: Tanska

image

Tanskassa vierailimme yhdessä ykkösten kanssa. Tanskan reissulle meidät johdatteli tietenkin tutustuminen legoihin ja tanskalaiseen satusentään H. C. Anderseniin. Ensin haimme virikkeitä tuleviin tehtäviin legolandin nettisivuilta: http://legoland.com

Tämän jälkeen lapset saivat valita neljästä pysäkkivaihtoehdosta, miten jatkaisivat Tanskan visiittiään. Lapsilla oli mahdollisuus käydä useammallakin pysäkillä, mikäli aika riitti.

Suunnittele oma legohahmo

Legolandin innoittamana oli mahdollisuus suunnitella oma legohahmo. Tähän tarvittiin vain ns. tyhjä, valkoinen kopio legohahmosta ja tusseja. Ja syntyihän niitä, upeita hahmoja…

imageimage image image image image

Rakentele legokirjaimia

Legoista saattoi myös tehdä kirjaimia. Pinterestistä löytyneet mallit toimivat hyvänä pohjana, kun lapset kävivät rakennushommiin. Osa kirjoitti kirjaimilla oman nimen, osa rakenteli vain yksittäisiä kirjaimia.

image

Pelaa legohahmopeliä

Legohahmopeliin tarvittiin pelialusta, kaksi noppaa ja värikynät. Pelissä piti värittää legohahmoa oikeilla väreillä sitä mukaa, kun sai vastaavan luvun kahden nopan heitossa.

image

H. C. Andersen: Prinsessa ja herne

Yhtenä tehtävävaihtoehtona Tanskassa oli lukea tai kuunnella Prinsessa ja herne -satu. Tämän jälkeen sai piirtää oman oikean prinsessan ja keksiä tälle nimi. Taitavemmat saivat kirjoittaa lisätietoja prinsessasta, esim. Mistä tämä pitää.

image

3. Päivä: Ruotsi

image

Ruotsista kenties lähimpänä lasten maailmaa on maailman vahvin tyttö eli Peppi Pitkätossu. Sopivasti, kuten YK, Peppi täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tämän johdosta pääsimmekin lasten kanssa viettämään Pepin synttäreitä. Aluksi luimme otteen Tunnetko Peppi Pitkätossu -kirjasta, jossa Tommi ja Annikka saapuvat Pepin synttäreille. Tämän jälkeen leikkittiin Peppi -teoksistakin tuttuja leikkejä.

PIPPI ANNIVERSARY LOGO YELLOW_FI_CMYK

Aarteen etsintä

Efraim Pitkätossu eli Pepin isä oli kirjoissa merirosvo, joten hänen innoittamina lähdimme etsimään aarretta. Tällä kertaa ensin lasten tuli etsiä kätketyt kirjainkortit, jotka oli piilotettu ympäri eskaria. Kun kaikki kirjaimet oli löydetty, yritettiin niistä muodostaa sana. Tämä sana oli paikka, johon merirosvojen aarre oli kätketty. Lopulta päästiin avaamaan aarrearkku, josta paljastui jokaiselle lahjakortti Peppi Pitkätossu – tarinoiden maailmaan.

image image

Pikku ukon häntä

Synttäreiden viettoa jatkettiin Pikku Ukon häntä leikillä, jossa lapset saivat sokkona yrittää asettaa Pepin hevosen häntää paikalleen. Häntä oli tehty villalangasta ja hevonen piirretty taululle. Lähimmäksi oikeaa paikkaa osunut oli voittaja.

Haaksirikko eli lattiaan ei saa koskea -leikki

Tätä leikkiä varten lattialle asetettiin mattoja, tuoleja ja tyynyjä. Yksinkertainen tavoite oli liikkua ympäri huonetta lattiaan koskematta. Mikäli tippui ns. lattialle, piti suorittaa leikin ohjaajan määräämä tehtävä ja pääsi takaisin mukaan leikkiin.

image image

Haaksirikkoleikin jälkeen jatkettiin Peppi aiheisten tehtävien parissa – lapset saivat valita mieleisensä.

Peppi Pitkätossu visa

Visa sisälsi helpohkoja vaihtoehtokysymyksiä Peppiin liittyen. Tätä pelattiin nopein vastaa periaatteella… Tässä visaisen kysymykset, jotka löytyivät Vihdin kirjaston sivuilta. http://www.vihti.fi/palvelut/kirjasto/lapset

Peppi Pitkätossu värityskuva

Peppi aiheinen kuva väriteltiin puuväreillä. Aihe kuvaan oli napattu Peppi kirjojen Peppi Pitkätossu nuuskijana -luvusta. Aivan ihania, erilaisia kuvia saatiinkin aikaan.

imageimage

Lahja Peppi Pitkätossulle

Kirjassa Peppi sai lahjaksi soittorasian, mutta eskareiden tehtävä oli keksiä, suunnitella ja piirtää mielestään sopiva lahja Pepille. Tätä varten tarvittiin tusseja ja väripapereita.

image

4. Päivä: Venäjä

image

Lappeenrantaa lähimpänä oleva ulkomaa eli Venäjä oli matkakohteenamme neljäntenä päivänä. Venäläiseen kulttuuriin meidät johdatti paitsi kartta, josta ihmettelimme itänaapurimme valtavaa kokoa, myös maatuskanuket. Tutkimme nukkeja: niiden väritystä, koristelua ja sisäkkäisyyttä. Lapset myös kertoivat, missä olivat nähneet ko. nukkeja ja mitä olivat niillä tehneet tai leikkineet.

Venäläisestä lastenkirjallisuudesta Suomessa tunnetuin teos on kenties Edvard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Niinpä johdatteluna päivän matkailuun lapsille kerrottiin alku Fedja-sedän tarinasta. Siinä poika nimeltä Fedja-setä päättää lähteä maalle, koska äiti ei pidä hänen kissastaan. Fedja-setä pakkaa kissan kissakassiin ja astelee bussipysäkille. Kirjan toisen luvun alussa kissa saa nimekseen Matroskin, jonka myötä siirryimme kissaleikkien pariin.

image

Matroskin tahtoo kodin

Aluksi valittiin yksi kissaksi, joka lähtee kysymään kotia muilta leikkijöiltä. Kissalle oli aina vastattava kysy naapurilta ja osoitettava keneltä kisu kysyy seuraavaksi. Muiden leikkijöiden tuli olla nauramatta, sillä pokan pettäminen tiesi Matroskinin vaihtumista. Leikkiä kehiteltiin niin, että kotia piti ensin kysyä kissan kielellä ja sitten vielä kissankielellä kissaksi eläytyen.

image

Matroskinin koulutus

Tässö leikissä lapset olivat kissoja, joita koulutettiin ohjaajan käskyjen mukaan. Käskyjä olivat: ”tassut kattoon”, ”nelitassuille”, ”kisut kyykkyyn”, ”kisut selälleen/mahalleen” ja ”häntä maahan”, joiden mukaan kisujen piti mennä ko. asentoon mahdollisimman nopeasti. Hitain tippui aina pois leikistä.

image image

Leikkien jälkeen jatkoimme Venäjään liittyneiden tehtävien ja kädentaitojen parissa. Lapsilla oli mahdollisuus valita mieluisampi työ.

Matroskinin kissakassi

Kartongista valmistui Fedja-sedässäkin mainittu Matroskinin kassi. Ensin kassi leikattiin, minkä jälkeen siihen kirjoitettiin mallin mukaan Matroskin joko suomeksi tai venäjäksi. Lopuksi vielä koristelu esim. Venäjän ja Suomenlipuin.

imageimageimageimageimage

Oman maatuskanuken suunnittelu

Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa tusseilla oman maatuskanuken. Nukkeja oli tarjolla kolmea eri kokoa. Lopuksi nuket liimattiin taustapaperille.

image image image image

5. Päivä: matka päättyy

Matka päättyi viikon lopulla kertaamiseen. Eskarit saivat ensin kertoa, mitä heille oli jäänyt mieleen viikon varrelta. Sitten kävimme yhdessä pääasioita läpi naapurimaistamme, joissa vierailimme. Osa lapsista oli myös tuonut matkamuiston kotoaan eskariin. Näistä esineitä kerrottiin tarinoita ja juteltiin. Lopuksi eskarit saivat vielä valita kaksi tehtävää viikon varrelta, jota eivät vielä olleet tehneet tai mikä oli ollut heille mieluisin… HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ YK!??