Ennen vanhaan

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

80 − = 76